Puhe naisten äänioikeuden 110v. juhlaistunnossa

Maailman ensimmäiset naiskansanedustajat olivat suomalaisia. Tästä voimme olla ylpeitä.
Se, että ”piiatkin saavat äänestää”, herätti ulkomailla sekä paheksuntaa että innostusta. Yhdysvalloissa siirtolaisnaiset kantoivat mielenosoituskylttejä: Suomen naiset saavat äänestää, miksi emme me.
Yleistä äänioikeutta oli vaatinut voimakas kansanliike, sekä työväenliike että perustuslaillinen oikeisto. Molemmissa naiset olivat aktiivisia. Mielenosoituksissa huivipäiset työläisnaiset vaativat äänioikeutta hienoihin hattuihin sonnustautuneiden säätyläisnaisten rinnalla.
110 vuotta sitten Suomen naiset olivat jo käyneet koulua. Suomen naiset ovat myös aina tehneet töitä toimeentulon eteen, maataloudessa ja myöhemmin kaupunkien ammateissa.
Vaatimus yleisestä äänioikeudesta sisältyi punaiseen julistukseen, joka luettiin Tampereen Raatihuoneen parvekkeelta 40 000 ihmisen suurlakkokokoukselle vuonna 1905.
Maamme itsenäisyyden ensi kuukausina käytiin verinen sisällissota. Nyt Suomi komeilee monien kansainvälisten vertailujen kärjessä tai sen tuntumassa. Tällä on yhteys naisen asemaan.
Sukupuolten tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja kansalaisvapauksista puhutaan usein ikäänkuin muusta kehityksestä irrallisina hyveinä. Todellisuudessa ne ovat tapa mahdollistaa, että ihmiset voivat käyttää kykyjään, oman elämänsä ja yhteiskunnan hyväksi.
Maailman parhaissa maissa sukupuolten tasa-arvo on parhaasta päästä. Vastaavasti  autoritaarisuus ja naisten alistaminen käyvät käsi kädessä.
Mutta useimmista tasa-arvoa rakentavista uudistuksista on aikanaan kiistelty.
Kun naisten palkkatyö 1800-luvun lopulla yleistyi, heidän peloteltiin vievän miesten työpaikat, samantapaisin argumentein kuin nyt pelotellaan maahanmuuttajista.
1900-luvun alussa Helsingin yliopiston rehtori totesi puheessaan, että naisten fyysinen kyky kestää rasittavia opintoja on pienempi kuin miesten.
Ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan sanomalehden pilakuvassa topakka nainen pitää puhetta, ja taustalla mies syöttää vauvaa. Se, että naiskansanedustaja synnyttää ja pitää äitiyslomaa, normalisoitui vasta 1900-luvun lopulla.
Viime vuosisadan alussa vauvojen kuolleisuus oli korkea ja enemmän kuin yksi kolmestasadasta synnyttäjästä kuoli. Yksi ensimmäisten naisedustajien ehdotuksista oli, että kunnat velvoitetaan palkkaamaan kätilöitä. Ehdotusta ei silloin hyväksytty. Monet miesedustajat katsoivat, että naisliikkeen pitää tehdä valistustyötä, kuntiin kohdistuvan velvoitteen sijaan.
Valtiollisista oikeuksista huolimatta naisten nousu johtaviin asemiin on ollut hidasta. Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää nimitettiin 1926. Hän ajoi parannuksia muun muassa yksinhuoltajaäitien asemaan.
Naisten sodanaikainen toiminta lottina ja kotirintaman teollisuudessa laajensi naisten ammatillisia mahdollisuuksia myös rauhan tultua.
Vasta 1990-luvulla saatiin ensimmäinen nainen Suomen pankin pääjohtajaksi, eduskunnan puhemieheksi, yliopistonrehtoriksi ja lentokapteeniksi. Ensimmäinen naispresidentti, pääministeri ja piispa nähtiin vasta 2000-luvulla.
Tänä päivänä terrorismi ja romahtaneet yhteiskunnat kuuluvat turvallisuutemme suurimpiin uhkiin. Tällä on yhteys naisen asemaan, eikä vain siksi että erilaisten ismien ja uskontojen ääritulkintoihin liittyy naisten alistaminen, erityisesti seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kieltäminen.
Monissa yhteyksissä on todettu työttömien nuorten miesten suuri määrä terrorismin kasvualustaksi. Naisen asema vaikuttaa tähän; syntyvyys kohtuullistuu heti, kun naiset saavat mahdollisuuden omaan toimeentuloon ja oikeuden päättää omasta ruumiistaan.
Naisten asema vaikuttaa myös imeväiskuolleisuuteen, jonka kasvu on havaittu yhteiskunnan väkivaltakierrettä ennakoivaksi mittariksi.
Tasa-arvon rakentaminen on paremman yhteiskunnan ja turvallisemman maailman rakentamista.
Vi måste fortsätta att arbeta för jämställdheten, työtä tasa-arvon eteen on jatkettava.
Vaikka Suomessa sukupuolten tasa-arvo on kansainvälisesti hyvä, silti naisiin kohdistuva väkivalta on liian yleistä, edelleen naisen euro on vajaa, naiset kantavat perheissä päävastuun hoivasta, mikä vaikuttaa niin uraan kuin eläkkeisiin. Våld mot kvinnor är alltför vanligt, kvinnor bär huvudansvaret för omsorg i familjen, vilket påverkar både karriären och pensionen.
Entisetkään saavutukset eivät pysy, ellei niitä puolusteta. Vihreät ovat huolissaan monista nykyhallituksen päätöksistä, jotka nakertavat naisten ja miesten tasaveroisia mahdollisuuksia ja myös lasten tasa-arvoa, alkaen varhaiskasvatuksen leikkauksista. Näitä kysymyksiä olemme käsitelleet laajasti muissa yhteyksissä, nyt totean vain, että päätösten, myös säästöpäätösten, sukupuolivaikutukset tulisi aina arvioida.
Vihreiden ryhmäpuhe naisten äänioikeuden 110v. juhlaistunnossa 1.6.2016