Pitääkö Stora Enso Lappia läänityksenään?
Kolumni Kalevaan 2.1.08
Joulun alla tuli Kemijärvelle ilouutinen ja heti perään kylmää vettä niskaan. Ruukki Group ilmoitti haluavansa ostaa lakkautettavan sellutehtaan. Seuraavana päivänä Stora Enso vastasi, ettei se myy. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen sanoi (HS 22.12.07), että "ainoa vaihtoehto työpaikkojen säilyttämiseksi on kehittää Kemijärvelle uusia liiketoimia, jotka eivät häiritse Stora Enson puunhankintaa Pohjois-Suomessa".
Stora Enso siis katsoo omaavansa yksinoikeuden Lapin puuhun, eli firma pitää Lappia läänityksenään.
Suomen valtio on Lapin suurin metsänomistaja. Jos valtio ei mahda mitään Stora Enson päätöksille, eikö se kuitenkin voi kieltäytyä myymästä puuta sikamaisesti käyttäytyvälle firmalle? Tähän voi vastata ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Hän käyttää omistajan valtaa Metsähallituksessa, joka hallinnoi valtion metsiä.
Paperiteollisuuden roolia ja valtion suhtautumista siihen pitäisi mielestäni pohtia syvemminkin. Sitä perua, että paperiteollisuus oli satakunta vuotta Suomen teollisuuden selkäranka, se katsoo olevansa oikeutettu sanelemaan energia- ja metsäpolitiikkamme. Ikävä kyllä iso osa johtavista poliitikoista pelkää astua paperipatruunoiden varpaille.
1980-luvulla tehtyjen tuotantosuuntavalintojen vuoksi paperiteollisuus on ajanut itsensä riippuvaiseksi halvasta energiasta. Sähkön hinnan pitäminen lähes Euroopan halvimpana onkin ollut Suomen energiapolitiikan johtolanka. Samalla energiatehokkaampien ratkaisujen ja uusiutuvan energian edistäminen on jäänyt jälkeen monista maista. Esimerkiksi maalämpöpumppujen ja pellettien käyttö asuntojen lämmitykseen sai Ruotsissa vauhtia jo 1990-luvulla, Suomessa ollaan vasta lähtökuopissa.
Nyt paperiteollisuuden lobbarit kiertävät poliitikkojen luona puhumassa uusiutuvan energian EU-tavoitteita vastaan, koska ala ei halua bioenergia-alasta kilpailevaa ostajaa puuraaka-aineelle. Paperiteollisuus vastustaa myös tuulivoiman tukemista takuuhinnalla eli syöttötariffilla. Juuri tästä syystä Kokoomus vastustaa syöttötariffia nykyisessä hallituksessa.
EU-maissa syöttötariffi on kuitenkin osoittautunut ylivoimaisen tehokkaaksi keinoksi lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Parhaiten tässä onnistuneet maat, kuten Saksa, Tanska ja Espanja ovat luoneet uusiutuvan energian alalle jo satojatuhansia työpaikkoja ja kukoistavan vientibisneksen.
Vuosituhannen vaihteessa suomalaisilla yrityksillä oli tuulivoimatekniikan maailmanmarkkinoista yhtä suuri osuus kuin paperifirmoillamme paperin markkinoista. 2000-luvulla tuulivoiman maailmanmarkkinat ovat joka vuosi kasvaneet kaksinumeroisin luvuin mutta vienti Suomesta on jäänyt tästä buumista jälkeen. Syy on tuulivoiman kotimarkkinoiden takkuaminen.
Ilmastonsuojelutavoitteista seuraa väistämättä, että tulevaisuuden "energiasheikit" ovat uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan taitajia. Suomen kaltaisen korkean teknologian maan kannattaa pyrkiä eturiviin eikä antaa tilaisuuden mennä sivu suun, paperiteollisuuden vastustuksen vuoksi.
1990-luvun alkupuolella kuuntelin eduskunnan liikennevaliokunnan jäsenenä silloisen Posti-Telen madonlukuja, joilla vastustettiin kaukopuhelujen avaamista kilpailulle. Kilpailu kuitenkin tuli – mistä haluan antaa täyden tunnustuksen silloiselle Esko Ahon hallitukselle. Näin syntyivät matkapuhelinten kotimarkkinat, ja se auttoi Nokia-yhtiötä kehittämään maailmanmenestykseksi nousseet kännykät.
Jos matkapuhelinten kotimarkkinoiden luominen olisi törmännyt paperiteollisuuden etuihin, Nokia-yhtiötä olisi tuskin koskaan päästetty ponkaisemaan suomalaisesta maakuntasarjasta maailman huippuyhtiöiden joukkoon.