“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Pekka Haavistosta humaani presidentti Suomelle

Sunnuntai-iltana Tampereen vihreiden vaalivalvojaisissa tunnelma oli katossa, kun varmistui, että Pekka Haavisto pääsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Pekka on sukupolvensa Ahtisaari, vaikeiden kriisien sovittelijana maailmalla ansioitunut ja arvostettu.
Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto edustavat molemmat moderniutta ja ulospäin suuntautunutta Suomea, mutta Pekka edustaa sitä humaanilla, kaikkien ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.
Vaikka Pekka on kansainvälisissä tehtävissä ansioitunut, hän on tietyllä tapaa myös ”syväsuomalainen”. Siitä hyvä esimerkki on, miten hän pääsi keskusteluväleihin sotaisan afrikkalaisen zaghawa-heimon kanssa.
Sissit kertoivat kansansa tunteneen raudan syntysanat jo ammoisista ajoista. Pekka kertoi myös suomalaisten tunteneen raudan syntysanat jo muinoin. Hän jatkoi kertomalla maailman synnystä Kalevalassa. Sillekin löytyi vastinkohta sissien oman kansan tarinoista. Neuvotteluihin tarvittava luottamus alkoi muodostua.
Kaikki kunnia Niinistölle, mutta ihmettelen joidenkin lehtien kommentteja hänen ylivoimaisesta kansainvälisestä kokemuksestaan Pekkaan verrattuna. Anteeksi vain, kyllä minusta työ monien vaikeiden kriisien sovittelijana on kokemuksena ihan toista luokkaa kuin Euroopan oikeistopuolueiden järjestön puheenjohtajuus.
12 vuotta sitten, kun avoliitossa asuva yksinhuoltajaäiti Tarja Halonen valittiin Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi, oma tuntumani valinnan ratkaisseesta asiasta oli se, että ihmiset aistivat hänen olevan aito. Tässä vertailussa myös Pekka on vahvoilla.