Parlamentti kannatti laittomasti hakatun puun tuonti- ja käyttökieltoa

Täysistunnossa oli pitkä lista asioita. Istunto hyväksyi muun muassa vihreän brittimepin Caroline Lucasin mietinnön laittomista hakkuista peräisin olevan puutavaran myyntikiellosta EU:ssa. Kyse on lain ensimmäisestä käsittelystä. Parlamentti tiukensi komission ehdotusta. Seuraavaksi asia menee EU:n ministerineuvoston käsittelyyn. Kyse on ilmastonsuojelun kannalta merkittävästä asiasta, viidesosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin metsien hävittämisestä ja maankäytöstä. Laittomasti hakatun puutavaran arvioidaan olevan 20-40 % maailman puumarkkinoista. Laittomat hakkuut ovat megaongelma myös luonnon monimuotoisuudelle. Loppuäänestyksessä useimmat ryhmät kannattivat mietintöä, EPP, johon kokoomuslaisetkin kuuluvat, äänesti valtaosin tyhjää. Se on erikoista, koska juuri EPP:n mepit ovat eniten puhuneet siitä, että metsien hävityksen estäminen pitäisi saada osaksi maailman hiilidioksidipäästömarkkinoita.

Istunto hyväksyi myös mietinnön ydinturvallisuudesta. Vihreiden mielestä siitä tuli aivan liian lepsu, muun muassa yhteiset ydinturvakriteerit pyyhittiin yli komission ehdotuksesta (muutosehdotus 36 D) kaatui äänin 465-187. Vihreiden ehdotus siitä, että direktiivi koskisi myös nyt olemassa olevia laitoksia eikä vain uusia (jotka eivät vielä ole saaneet rakennuslupaa), kaatui äänin 208-443. Vihreä saksalaismeppi Rebecca Harms kuvasi, että tämä laki ei esimerkiksi lopeta uuden ydinvoimalan suunnittelua maanjäristysherkälle alueelle Bulgariaan Belenen lähelle. Direktiivi ei kata ydinjätesäilöjä, ydinjätekuljetuksia eikä jälleenkäsittelylaitoksia.

Puhelinyhtiöiden rahastukselle ulkomailla matkailevien kustannuksella suitsittiin lisää. Muutama vuosi sitten säädetty laki asettaa ylärajan ulkomailta puhutun puhelun ns roaming-hinnalle. 1.7.09 alkaen ulkomailta lähetetyn tekstiviestin hinnan yläraja on 11 senttiä (nykyisin 28 snt). Ulkomaanpuhelun roaming-hinnan ylärajaksi tulee 43 snt/min soittajalle ja 19 snt/min vastaanottajalle. Heinäkuussa 2011 nämä hinnat laskevat 35 ja 11 senttiin. Puhelujen aikalaskutuksesta tulee myös tarkkaa, eli ei laskuteta alkavien minuuttien vaan todellisen puheajan mukaan. Myös tämä säästää kuluttajan kukkaroa.

Julkisuudessa ehkä eniten puhuttu asia koski kalastusta. Espanjalaisen vihreän mepin Raül Romevan mietintöön kuului komission ehdotus siitä, että myös virkistyskalastajien saaliita valvottaisiin. Parlamentti tarkisti ehdotusta siten, että virkistyskalastajien saaliiden raportointivelvollisuus koskee vain kalastusta merellä veneestä käsin. Se ei siis koske sisävesikalastusta eikä virvelin heittelyä rannalta. Ja kyse on vain sellaisista kalalajeista, jotka ovat helisemässä, Suomessa ymmärtääkseni vain ankerias, kampela ja turska.

Poimintoja uutisvirrasta:

Eilen julkistettu tutkimus maailman vesistöistä varoittaa, että ilmastonmuutoksen myötä jotkut maailman mahtavimmista joista, kuten Intian Ganges, Afrikan Niger ja Kiinan Keltainen joki voivat kuivua. Tutkimus kattoi 925, joissa virtaava vesi on 73 % maailman virtaavasta makeasta vedestä. Sellaisia jokia, joiden virtaama vähenee ilmastonmuutoksen vuoksi, on kaksi kertaa enemmän kuin niitä jokia joiden arvioidaan muuttuvan vuolaammiksi.

Guardian-lehden mukaan Kiinan hallitus harkitsee hiilidioksidipäästörajojen asettamista maalleen. Jos tämä tapahtuu, se helpottaa seuraavasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta käytäviä neuvotteluja. Kiinan hallituksen neuvonantaja Hu Angang sanoo, että Kiina voisi ruveta alentamaan päästöjä vuodesta 2020. Jos Kiina päättäisi näin, se olisi merkittävä muutos maan linjaan – ja ilmastonsuojelun kannalta tietenkin tervetullut.

Saksan hallitus on päättänyt kieltää Monsanto-firman geneettisesti muunnellun maissilajikkeen MON810 viljelyn alueellaan. Maatalousministeri Ilse Aigner sanoi, että MON810 on vaaraksi ympäristölle. Vihreät iloitsivat päätöksestä. ”Gemokapinassa” ovat jo ennestään olleet Itävalta, Unkari, Ranska, Luxemburg ja Kreikka. Toivottavasti myös Suomi liittyy mukaan. Tähän asti Suomi on ollut niiden maiden rintamassa, jotka haluaisivat julistaa laittomaksi geenimuunneltujen kasvien viljelykiellot – huolimatta siitä että pääministeri Vanhasen visiossa Suomesta 10 vuoden päästä maamme maatalous on säilynyt geenimuunteluvapaana. MON810-lajiketta on arvosteltu siitä, että sen tuottama torjunta-aine haittaa muitakin eliöitä kuin sitä tuholaista, jota sen pitäisi torjua, eli se on tuhoisa esimerkiksi perhosille ja maaperän eliöille.

Ranskan sähköyhtiö EDF:ää, joka on Euroopan suurin ydinvoimasähkön tuottaja, syytetään ydinvoiman vastaisten ryhmien vakoilusta, esimerkiksi omien agenttiensa soluttamisesta Greenpeacen toimintaan. Asia on tullut ilmi, kun nettisivu Mediapart julkisti oikeuden kuulustelupöytäkirjoja.

Britannian hallitus on päättänyt antaa jopa 5000 punnan avustuksen jokaiselle, joka ostaa sähköauton. Kriitikot sanovat, että tärkeämpää olisi rakentaa latausverkosto sähköautoille niin että niitä voisi käyttääkin.

Roskaposti on energiasyöppö. Tietoturvateknologiaan erikoistunut McAfee-yhtiö on julkistanut tutkimuksen, jonka mukaan roskaposti nielee merkittävät määrät sähköä. Maailman roskapostin lähetys, käsittely ja suodatus kuluttavat vuosittain 33 TWh sähköä, joka on yli kolmasosa koko Suomen sähkönkulutuksesta. Ilman roskapostisuodattimia sähköä kuluisi vielä 135 TWh enemmän. Kun viime vuonna saatiin estettyä roskapostin suurimman lähettäjän McColonin toiminta, roskaposti väheni 70 % ja sähköä säästyi määrä, jonka päästöt vastaavat 2,2 miljoonan auton ottamista pois liikenteestä. Valtaosa eli 80 % roskapostin energiankulutuksesta aiheutuu siitä, että postin vastaanottaja deletoi viestejä ja etsii viestitulvasta asiallista postiaan.