“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Oliko G8-kokouksen ilmastopäätös läpimurto vai ei?

Suomesta lähtiessä oli kaunista, Brysselissä on harmaata ja koleaa. Monen kuukauden ajan Brysselin sää on ollut kuin Suomen sään negatiivikuva. Jos Suomesta lähtiessä on ollut kylmää, Brysselissä on ollut helle, ja päinvastoin.

Viimeviikkoisesta G8-huippukokouksen ilmastopäätöksestä liikkuu ristiriitaisia arvioita. Minun nähdäkseni se oli oikeasti läpimurto, joskaan ei niin iso kuin toivottiin ja tarvittaisiin.

Jo ennen kokousta Bush pyörsi kantansa itse ilmastonmuutokseen ja myönsi, että tieteellinen näyttö ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on vakuuttava. Aina aiemmin hän on väittänyt asiaa kiistanalaiseksi.

Heiligendammin päätöslauselmassa sanotaan, että Kioton jälkeen toteutettavista sitovista päästövähennyksistä pitää sopia vuoteen 2009 mennessä. Tähän asti Bushin hallinto on vastustanut ylipäänsä sitovia päästörajoja ja edes neuvottelujen aloittamista niistä. Mielestäni on todella merkittävä asia, että hän nyt on myöntynyt paitsi siihen, että tarvitaan sitovat päästörajat, myös ripeään neuvotteluaikatauluun, joka mahdollistaa sen että Kioton ja sitä seuraavan sopimuksen väliin ei tule katkosta. Uutta ja myönteistä on myös Bushin saaminen mukaan siihen, että neuvottelut käydään YK:n piirissä.

G8-kokouksen sopu oli siis monessa suhteessa läpimurto, mistä on syytä vilpittömästi onnitella kokouksen johtajaa Angela Merkeliä ja Tony Blairia, joka kaksi vuotta sitten nosti ilmaston G8-huippukokousten aiheeksi.

Mutta napakymppi Heiligendamm ei silti ollut, koska selkeä sitoumus tulevista päästövähennyksistä puuttuu. Päätöksessa luvataan kuitenkin vakavasti harkita maailmanlaajuisten päästöjen vähentämistä 50 %:lla vuoteen 2050. Tämä on sama suuruusluokka, jota EU on ajanut, ja tarkoittaa teollisuusmaille 60-80 %:n vähennyksiä.

On mielenkiintoista, että tulevien päästövähennysten jäämistä ”vakavan harkinnan” varaan ovat arvostelleet yhtä lailla liike-elämän ja ympäristöjärjestöjen edustajat. Ympäristönsuojelijat siksi, että varmuutta tulevan ilmastonsuojelun tahdista ei tullut, liike-elämä siksi, että se ei saanut riittävän täsmällistä osviittaa tulevien investointien suunnitteluun.

USA:n saaminen mukaan päästövähennysrintamaan ei valitettavasti riitä, mukaan pitäisi saada myös Kiina ja Intia. Niiden johtajat ehättivätkin heti Heiligendammin ilmastopäätöslauselman jälkeen yhdessä Brasilian, Meksikon ja Etelä-Afrikan johtajien kanssa sanoa, että maat tekevät ”oikeudenmukaisen osuutensa” ilmaston suojelussa, mutta samalla ne tekivät selväksi, etteivät ole valmiita sitoviin päästörajoihin.

Isojen kehitysmaiden jyrkkä ei itseään koskeville sitoville päästörajoille on tietysti huono uutinen, mutta toisaalta ei yllätä yhtään.

Koen Kiinan, Intian ja kumppanien reaktion kuitenkin niin, että Heiligendammin G8-ilmastopäätöksen jälkeen niiden oli pakko reagoida. Toivottavasti nyt päästään varsinaiseen keskusteluun kaikkein kuumimmasta perunasta, eli siitä mikä on kehitysmaiden ja teollisuusmaiden ilmastovelvoitteiden suhde vuoden 2012 jälkeen.

Viime perjantaina sveitsiläinen parlamentaarikko Dick Marty on jättänyt Euroopan Neuvostolle raportin CIA:n salaisista vankilennoista Euroopassa. Syyttävä sormi osoittaa muun muassa Puolaan. Europarlamentin vihreän ryhmän puheenjohtaja Dany Cohn-Bendit vaati, että ne EU:n jäsenmaat, jotka eivät vielä ole panneet toimeen avoimia tutkimuksia aiheesta, ryhtyvät sellaisiin välittömästi.

Kiina on säätänyt energiansäästölain, jonka mukaan kesällä julkisia rakennuksia ei saa jäähdyttää viileämmäksi kuin 26 astetta. ”Energiansäästöpoliisi” valvoo tämän noudattamista. Voi kun myös EU säätäisi tällaisen normin, on raivostuttavaa, kun joutuu kesähelteellä sisätiloissa palelemaan villapaita päällä.

Yahoosta löytyy uutinen, jonka mukaan tietokoneiden aiheuttama ”kyberlämpö” on ilmastolle isompiu ongelma kuin lentäminen. Tietokoneiden ja printterien valmistuksesta, käytöstä ja käytöstä poistosta aiheutuu Britanniassa vuosittain 35 miljoonan tonnin hillidioksidipäästöt, hallitus on perustanut työryhmän miettimään toimenpiteitä.

Haukiputaan ja Iin edustalle suunnitellaan tuulipuistoa, jonka tehoksi voi tulla jopa 400 megawattia. WPD-yhtiuö arvioi rakennustöiden alkavan 2012. Ans kattoo, valmistuuko megatuulipuisto ennen Olkiluodon uutta ydinvoimalaa.