”Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Miksi Nokian kaupunki ei tiedottanut tekstiviestein?

Mielipide Aamulehdessä 27.01.08

Tuhansien ihmisten sairastuminen Nokialla olisi voitu välttää, jos tieto viemäriveden pääsystä juomavesiverkostoon olisi levinnyt ajoissa ja tehokkaasti. Nokian kaupungin johto on tarjonnut jos jonkinlaisia selityksiä sille, miksi tiedonkulku takkuili.

Koko ajan olen ihmetellyt, miksi Nokia ei tiedottanut asukkaille tekstiviestien avulla, matkapuhelinteknologian mallimaassa, Nokia-yhtiön alkuperäisessä kotikaupungissa. Aasian tsunamin jälkeenhän teleoperaattorit velvoitettiin kehittämään järjestelmä, jolla tietyllä maantieteellisellä alueella oleviin kännyköihin voidaan lähettää tekstiviesti silloin, kun alueeseen kohdistuu uhka. Saastunut vesijohtovesi on juuri tällainen ihmisiin rajatulla alueella kohdistuva uhka.

Ei joka iikalla tietenkään ole kännykkää, mutta jos esimerkiksi perheessä yhdellä on, eiköhän tieto leviä koko perheelle, muualla asuvat mummut ja vaarit mukaan lukien. Ja jos koulussa, päiväkodissa, työpaikalla, jne yksikin ihminen saa tiedon saastuneesta juomavedestä, eiköhän sana leviä alle aikayksikön.

Olen kuullut väitettävän, että kansalaisten varoittaminen tekstivieteillä ei olisi ollut teknisesti mahdollista. Kuitenkin Elisa on tiedotteessaan 17.12.07 ilmoittanut, että heillä ja muillakin operaattoreilla on täydet valmiudet lähettää hätätekstiviestejä ja kohdentaa ne tietylle maantieteelliselle alueelle. Elisan tiedotteessa myös kerrotaan, että vuonna 2006 voimaan tullut laki velvoittaa operaattorit välittämään viranomaisten lähettämät hätätekstiviestit.

Tiedotteesta ilmenee myös mahdollinen syy sille, miksi Nokialla ei varoittanut tekstiviestein: lähettävän viranomaisen pitää maksaa lähetetyt viestit. Toisin sanoen Nokian kaupunki olisi joutunut maksamaan tekstarit. Olisikohan tämä sittenkin tullut halvemmaksi?