“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Lehmille cashewpähkinöitä – ja ilmasto iloitsee

Aamulla keskustelin Suomen teollisuuden edustajien kanssa EU:n ilmastopaketista ja sen jälkeen olikin lähdettävä lentokentälle, kohti Tokiota ja Globe-verkoston kokousta. Globe tulee sanasta Global Legislator´s Organization for Balanced Environment. Tämä parlamentaarikkoverkosto on vuodesta 2005 alkaen järjestänyt aina G8-huippukokouksen alla G8-maiden ja isoimpien kehitysmaiden kansanedustajien ilmastokokouksen. Vuonna 2005 Tony Blair nosti ilmastonsuojelun G8-huippukokousten teemaksi ja brittiparlamentin Globe pani alulle nämä parlamentaarikkokokoukset.

G8-huippukokous on Japanissa runsaan viikon päästä. Ennakkotiedot kertovat USA:n kiivaasti vastustaneen sitä, että tässä maailman mahtavimpien maiden huippukokouksessa sovittaisiin ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiselle pitkän aikavälin tavoite. Useimmat maailman maat tukevat EU:n ja Japanin ajamaa tavoitetta vähentää globaalit päästöt puoleen vuoteen 2050 mennessä. Tämä vähennystahti pitäisi toteuttaa, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin rajoitettua alle 2 asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. IPCC:n mukaan globaalit päästöt pitäisi pystyä kääntämään laskuun ennen vuotta 2020.

Mutta USA siis haraa vastaan. Bush pelaa merkillistä kissahiirileikkiä. Mutta tämän kuun 10. päivänä hän sanoi, että hän väitti että globaali ilmastosopimus voidaan saavuttaa hänen presidenttiaikanaan. Kuitenkin USA vastustaa sitä, että G8-kokouksessa sovittaisiin mistään. USA on ylipäänsä hänen aikanaan vastustanut sekä globaalien päästövähennystavoitteiden asettamista että teollisuusmaiden päästökattoja. Kuvitteleeko hän saavansa aikaan ilmastosopimuksen, jossa sovitaan siitä, että mitään sitovia päästökattoja ei aseteta?

Japanin linja on sangen nopeasti lähentynyt EU:ta. EU-huippukokoushan totesi viime vuonna, että EU ajaa globaalien päästöjen puolittamista vuoteen 2050 ja sitoutuu itse vähentämään päästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä, jos kansainvälinen sopimus saadaan aikaan, ja 20 % vaikka ilmankin (verrattuna vuoteen 1990), ja vuoteen 2050 mennessä päästöjä vähennetään 60-80 %. Aika pian sen jälkeen Japanin pääministeri lanseerasi ”Cool Earth 50” –ohjelman, joka myös tähtää globaalien päästöjen puolittamiseen vuoteen 2050 mennessä. Japani on ilmoittanut tukevansa sitä, että seuraavassa ilmastosopimuksessa asetetaan teollisuusmaille maakohtaiset päästökatot lähivuosikymmeniksi, vastaavasti kuin Kioton sopimuksessa vuosille 2008-2012. Japani puhuu myös ”sektorilähestymistavasta”. Tämä on hiukan hämäävää, koska samaa termiä käyttävät myös ne teollisuuslobbarit, jotka vastustavat maakohtaisia päästökattoja. He kauppaavat tilalle teollisuudenalakohtaisia päästörajoja tuotantotonnia kohti. Ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että tämä lähestymistapa vähentäisi päästöjä kokonaisuutena. Maapalloa ei kiinnosta mikä on päästö esimerkiksi teräs- tai kuparitonnia kohden, maapalloa kiinnostaa miten suuret päästöt ovat kaiken kaikkiaan. Mutta Japani on ilmoittanut, ettei se aja sektorilähestymistapaa maakattojen vaihtoehdoksi vaan metodiksi, jolla maakohtaiset päästökatot asetetaan. Aika hiljattain Japani ilmoitti valmistelevansa omalle teollisuudelleen hiilidioksidipäästökauppaa. Japani on siis kohta kohdalta tullut EU:n linjoille. Tässä näkyy esimerkin voima, mikä on tosi rohkaisevaa.

Toisaalta Japanissa tehdään monia asioita, joita EU:n olisi hyvä kopioida, esimerkiksi teollisuuden ”top runner” –ohjelma. Sen idea on, että teollisuuden on raportoitava eri tuoteryhmien energiatehokkuudesta. Kunkin tuoteryhmän parhaasta tulee normi, joka muiden valmistajien on saavutettava tietyn ajan kuluessa.

Huippukokouksen alla 99 suuryritystä on vedonnut G8-maihin, jotta nämä asettuisivat ilmastonsuojelun johtoon ja sopisivat seuraavan ilmastosopimuksen pääkohdista. Firmojen joukossa on muun muassa lentoyhtiö British Airways, öljy-yhtiö Shell, Deutsche Bank ja Ranskan sähköyhtiö EDF. Firmat edustavat 10 % maailman liikevaihdosta.

Matkalla ehdin tietysti lukea vinon pinon kaikenlaista mitä työpöydälle oli ehtinyt kertyä. Poimintoja siitä:

Hauskin uutinen oli se, että lehmien metaanipäästöjä voidaan vähentää peräti 90 %, jos niiden rehuun sekoitetaan cashewpähkinöistä puristettua öljyä. Tämä tulos on saatu Hokkaidon saarella Japanissa tehdyissä kokeissa. Märehtijöiden röyhtäilyn metaanipäästöt ovat merkittävä kasvihuonekaasupäästölähde. Esimerkiksi Uuden Seelannin kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa kuplii lehmien ja lampaiden pötsistä. Jos cashewpähkinätemppu tosiaan toimii, se tekee naudanlihan syönnistä jonkin verran ilmastoystävällisempää. Se ongelma vielä jää, että karjalle syötettävästä soijasta valtaosa tulee Brasiliasta, jossa soijapeltojen tieltä on raivattu paljon sademetsää.

Masentavin uutinen on se, että Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat viime vuonna ohittaneet USA:n ja tosi reilusti, peräti 14 %:lla. Näin arvioi Hollannissa julkaistu raportti. Tämä tietenkin lisää moraalista painetta Kiinaa kohtaan ryhtyä suitsimaan päästöjään. Kiinan päästöt henkeä kohden ovat jonkin verran yli puolet EU:n tason. Nousu on ollut huima, sillä vielä vuosituhannen vaihteessa tarvittiin neljä kiinalaista aiheuttamaan samat päästöt kuin keskimääräinen EU-kansalainen aiheuttaa.

The Economist-lehdessä on mainio liite ”vähähiilisistä” energianlähteistä. Lehti esittää saman havainnon, joka on tullut minua vastaan tosi monelta suunnalta: isot riskisijoittajat ovat alkaneet sijoittaa uuden energiatekniikan osaamiseen. He katsovat, että ”cleantech” on nyt suunnilleen samassa vaiheessa kuin IT-ala 80-luvun lopulla. Myös the Economist pitää mahdollisena että uudesta energiatekniikasta tulee maailmantalouden seuraava buumiala, vastaava kuin tietotekniikka, matkapuhelimet ja Internet ovat olleet. Tämä on rohkaisevaa. Lehden mukaan tuulivoima on nyt kypsää tekniikkaa ja alkaa olla jo omillaan kilpailukykyistä. Aurinkoenergia on siinä, missä tuulivoima oli kymmenkunta vuotta sitten. Seuraavana voi olla vuorossa geoterminen energia, myös niin sanottu ”kuivan kuuman kiven” geoterminen energia. Nythän jo esimerkiksi Islannissa käytetään maanpintaa lähellä olevien kuumien kerrosten energiaa, seuraava askel on muuallakin porata niin syviä reikiä, että päästään käsiksi kuumiin kerroksiin. Liikenteen alalla lehti katsoo, että sähköautot ovat tulossa ja lujaa, samoin erilaiset kehittyneet biopolttoaineiden muodot, joiden raaka-aineena ei enää ole ruoka.

Mutta Suomessa on niin jähmeää, niin jähmeää. Hallitus on päättänyt, että investointeja tuulivoimaan aletaan tukea syöttötariffilla. Sitä ei ole vielä päätetty, millaisella. Mutta on tosi kuvaavaa, että heti on sekä Hesarissa että Kauppalehdessä isot jutut, joissa korostetaan uhkia. Tämän päivän Hesari otsikoi että ”laskun maksaa kuluttaja”.

Tuulivoima-alan olisi syytä pikaisesti tehostaa tiedotustoimintaansa. Saksassahan tuulivoima on alentanut kuluttajien sähkölaskua, vaikka tuulivoimasta maksetaan markkinahintaa enemmän. Tämä johtuu siitä, että kun tuulisähkön osuus kaikesta sähköstä on noussut yli 10 %:iin, se on toisaalta alentanut sähkön markkinahintaa. On häpeä, että Suomessa tämän tietää vain harva.

WWF kertoo, että ilmastonmuutos uhkaa antarktisen alueen valaita. Ennusteiden mukaan ilmaston lämpeneminen tulee vähentämään jääpeitettä jopa 30 % monilla sellaisilla eteläisillä merialueilla, jotka ovat valaille tärkeitä. Tämä tietää vaikeuksia krillille, joka puolestaan on keskeinen ruoka valaille ja sen lisäksi myös monille kaloille, hylkeille, vesilinnuille ja pingviineille. Valaiden ruoanhakureissu voi venyä nykyisestä jopa 500 km.

Tietokoneet kuluttavat sähköä, mutta niit
ä voidaan käyttää myös sähkön ja energian kulutuksen vähentämiseen. Ryhmä alan firmoja, GeSI (Globel eSustainability Initiative) on arvioinut, että vuonna 2020 tietotekniikka voi kuluttamansa sähkön kautta aiheuttaa päästöjä noin 1,4 mrd tonnia. Mutta toisaalta tietotekniikan avulla voidaan vähentää päästöjä toisille teollisuudenaloilla 7,8 mrd tonnia. No, toivotaan että tämä säästö tapahtuu oikeasti. Varsin useinhan energiansäästömahdollisuudet laiminlyödään, vaikka niiden avulla saataisiin rahallistakin säästöä.

Islannissa on ammuttu jo toinen jääkarhu lyhyen ajan sisällä. Jääkarhu oli eksynyt satojen kilometrien päähän normaalista asuinpaikastaan. Sekin lienee ilmastonmuutoksen oire.

Jääkarhut mainitaan myös International Herald Tribunen miestenmuotisivulla. Lehti kertoo Milanon miestenmuodista ja kertoo kaupungissa Via Manzonilla olevasta kaupasta nimeltä “Napapijri”. Lehden mukaan kaupan sisustuksessa “kelluvat jääsaaret, siniset jäätikkörailot ja kutistuvalla alueella vaeltelevat pingviinit vievät asiakkaan Antarktikselle.” No, onhan Etelänapamantereellakin toki “napapijri”, eteläinen sellainen.

Saksassa on viime viikolla hyväksytty ilmasto-ohjelma, jolla vähennetään energian tuhlausta. Muun muassa talojen lämmöneristysnormeja tiukennetaan ja rekkojen tietulleja nostetaan.

James Hansen, yksi maailman johtavista ilmaston tutkijoista, on vaatinut isojen fossiiliyhtiöiden johdon viemistä oikeuteen rikoksista ihmiskuntaa ja luontoa vastaan, koska nämä ovat vuosikausien ajan levittäneet ilmastonmuutoksesta harhaanjohtavaa ”tietoa” vastaavalla tavalla kuin tupakkayhtiöt aikoinaan yrittivät kiistää yhteyden tupakoinnin ja keuhkosyövän välillä. Fossiilifirmat, kuten öljy-yhtiö Exxon, onnistuivat ujuttamaan epätietoaan jopa koulukirjoihin. Hansen haluaisi myös lopettaa uusien hiilivoimalaitosten rakentamisen.

Britanniassa on julkaistu raportti, jonka mukaan sähköautot voisivat merkittävästi auttaa liikenteen muuttamisessa ympäristöystävällisemmäksi.

Yhdysvaltalainen Algenol ja Meksikolainen BioFields ovat solmineet 850 miljoonan dollarin sopimuksen leväbiopolttoaineen kehittämisestä. Systeemiin kuuluu jippo, jolla levät juksataan tuottamaan etanolia. Tällöin etanoli, joka käy sellaisenaan polttoaineeksi, saadaan erotettua leväpuurosta, mihin kuluu paljon vähemmän energiaa kuin leväpuuron kuivaamiseen ja öljyn puristamiseen siitä. Firma aikoo vuonna 2012 tuottaa noin 4 miljardia litraa etanolia.

”Vihreät” työmarkkinat kukoistavat siitä huolimatta, että finanssi- ja kiinteistöala ovat vaikeuksissa. Reuters kertoo, että viimeisten 12 kuukauden aikana ”viherkaulustyöpaikkojen” määrä on kasvanut 20 %.

Europarlamentin ympäristövaliokunnalle on tällä viikolla jaettu aineistoa EU:n komission terveyspääosaston alaisuudessa toimivien tieteellisten riskinarviointikomiteoiden työstä. Komiteat ovat arvioineet muun muassa hiusvärien ja nanomateriaalien terveysriskejä. Hiusväreistä todetaan, että joidenkin tutkimusten mukaan niihin liittyy kohonnut leukemiariski. Lisäksi monet nyt käytössä olevat hiusvärit tiedetään voimakkaasti ihoa ärsyttäviksi. Nanomateriaaleista todetaan, että riskinarvioinnin tulisi koskea nanotuotteen koko elinkaarta, ja nykytieto mahdollistaa vain tapauskohtaiset arvioinnit. Yksi ongelma on se, että jos nanohiukkanen ei liukene veteen tai rasvaan, niin hiukkanen voi kulkeutua elimistössä yllättäviin paikkoihin. Esimerkiksi ihovoiteissa olevat nanohiukkaset voivat siirtyä verenkiertoon ja sisäelimiin.