Kreikassa sijaitsevan Koronia-järven kuolemisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden rahoittaminen koheesiorahastosta
KIRJALLINEN KYSYMYS KOMISSIOLLE
esittäjä(t): Satu Hassi (Verts/ALE) 29.4.2009
Aihe: Kreikassa sijaitsevan Koronia-järven kuolemisen estämiseen tähtäävien toimenpiteiden rahoittaminen koheesiorahastosta
Koronia-järvi, joka muodostaa Ramsar-yleissopimuksen mukaisen kansainvälisesti merkittävän kosteikkoalueen, oli aikoinaan matala järvi, joka oli täynnä elämää. Yletön keinokastelu johti kuitenkin siihen, että järvi kuivui toistuvasti kokonaan, mikä yhdessä saastumisen kanssa johti kalojen, vesilintujen ja muiden lintujen joukkokuolemiin.
Viimeisimmän kreikkalaisen suunnitelman mukaan 26 miljoonaa euroa koheesiorahaston varoja on tarkoitus käyttää muun muassa seuraaviin tarkoituksiin:
– kahden joen ohjaaminen läheisestä Volvi-järvestä Koronia-järveen
– kanavan rakentaminen näiden kahden järven välille.
Vaikka suunnitelmalla on määrä sulkea 2200 laitonta vedenottamoa, siinä ei määrätä alueen maataloustoiminnan uudistamisesta eikä kastelun vähentämisestä eikä toimenpiteistä, joilla ehkäistään pilaantumista tai puhdistetaan Koronia-järvi, eli siinä ei puututa tämän ekologisen katastrofin perussyihin.
Jos Koronia-järveen ohjataan kaksi jokea, jotka virtaavat Volvi-järveen (joka myös on Ramsar-yleissopimuksen mukainen kansainvälisesti merkittävä kosteikkoalue), ja jos Volvi-järvestä rakennetaan kanava Koronia-järveen, tämä vaikuttaa vakavasti Volvi-järven laatuun vesimäärän vähenemisen ja pilaavien aineiden kulkeutumisen myötä. Tämä ei kuitenkaan ennallista Koronia-järven tilaa, koska järven kuoleman partaalle johtaneen tilanteen perussyihin ei puututa.
Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä
säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaan rahastoista rahoitettavien toimien on oltava perustamissopimuksen määräysten ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisia. Vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, jotta ehkäistään kaikkien pintavesimuodostumien tilan huononeminen, ja niiden on suojeltava, parannettava ja ennallistettava kaikkia pintavesimuodostumia tavoitteena saavuttaa hyvä pintaveden tila.
1. Katsooko komissio, että edellä mainittu suunnitelma ei noudata direktiivin 2000/60 kyseisiä säännöksiä ja että yhteisön varojen käyttäminen siihen rikkoisi asetusta (EY) N:o 1083/2006? Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä, jotta tämä hanke ei saa EU:n rahoitusta?
2. Katsooko komissio, että Kreikan olisi mieluummin investoitava alueen maataloustoiminnan uudistamiseen, vähennettävä kastelua, otettava käyttöön aiheellisia pilaantumista vähentäviä toimenpiteitä ja valvottava niiden toteuttamista, jotta voidaan korjata ympäristövahingot niiden syntypaikalla, ja lisäksi investoitava Koronia-järven puhdistamiseen?
P-3489/09FI
Komission jäsenen Danuta Hübnerin komission puolesta antama vastaus
15.6.2009
Koronia-hanke koskee Koronia-järven kunnostamista Thessalonikin prefektuurissa Kreikassa. Koronia-hanketta koskeva tukipäätös julkaistiin 19. joulukuuta 2005 . Talousarvio on yhteensä 26 910 000 euroa, joista koheesiorahaston rahoitusosuus on 20 182 500 euroa. Hanke perustui yksityiskohtaiseen yleissuunnitelmaan, jossa aihetta käsiteltiin kokonaisvaltaisesti. Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin direktiivin 85/337/ETY vaatimusten mukaisesti.
Hanke koostuu seitsemästä alahankkeesta, joissa työskennellään muun muassa kosteikkoalueen muodostamiseksi, järven hydrologisten ominaisuuksien parantamiseksi sekä erityisten käsittelyaltaiden rakentamiseksi alueen teollisuusyksiköiden esikäsitellyille nestemäisille jätteille. Päätöksen erityisehdoissa käsitellään muun muassa Koronia-järven ekologisen rappeutumisen päätekijöitä eli järven maatalous- ja teollisuustoimintaa. Esimerkkeinä voidaan mainita nitraattikuormituksen vähentämistä Koronia-järven alueella koskeva oikeudellinen kehys, nitraattikuormituksen vähentämistä koskeva maatalouden ympäristöhanke, yksityinen sijoitusrahoitus suolajätettä varten, kasteluverkkotutkimus ja Koronia-järven pohjavesiesiintymien täydentäminen sekä Lagadan viemäröintijärjestelmän rakentaminen.
Komissiolle toimitettu ja sen hyväksymä hanke-ehdotus täytti kokonaisuudessaan ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön vaatimukset. Kaikki toimet ja tukipäätöksessä esitetyt erityisehdot tutkittiin huolellisesti, ja ne kattoivat kaikki tarvittavat Koronia-järven kunnostamiseen liittyvän yhtenäisen lähestymistavan näkökohdat.
Hanke ei kuitenkaan tiettyjen teknisten ja hallinnollisten vaikeuksien vuoksi pysynyt suunnitellussa aikataulussa. Tämän seurauksena komissio ei ole vielä suorittanut mitään maksuja. Kreikan viranomaiset ovat lähettäneet hankkeesta muutospyynnön, joka on parhaillaan komission tarkasteltavana.
Komissio on lisäksi käynnistänyt omasta aloitteestaan tutkimuksen sen selvittämiseksi, täytetäänkö luontoa (direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta) ja vesien suojelua (direktiivi 2006/11/EY tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta ja direktiivi 91/271/ETY yhdyskuntajätevesien käsittelystä) koskevista direktiiveistä johtuvat velvoitteet paikan päällä. Komissio ryhtyy tarvittaessa kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että yhteisrahoitettavien toimien täytäntöönpanossa noudatetaan EY:n ympäristölainsäädännön ja politiikan vaatimuksia.
Kreikkaa koskevan vuosien 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman toimen 214 (maatalouden ympäristötuet) puitteissa kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota kosteikkoalueiden suojeluun, Koronia-järvi mukaan luettuna. Toimilla pyritään lievittämään tehomaatalouskäytännöistä kosteikkoalueille aiheutuvia ongelmia palkitsemalla seuraavantyyppisiä sitoumuksia:
– kastelualueesta vähintään 25 prosentin suuruisen alueen pysyvä kesannointi viideksi vuodeksi, etusijalla järvien lähellä sijaitsevat maapalstat, sekä
– viljelykierto siten, että vähintään 20 prosenttia kastellusta viljelyalasta on kuivaviljaa ja vähintään 5 prosenttia maasta pysyvää suojakaistaa.