Kööpenhamina-pessimismi oli ankka

Olinpas iloinen, kun tänään illansuussa tupsahtanut sähköposti vahvisti oikeaksi sen tulkinnan, jonka eilen esitin viikonloppuna Singaporessa pidetystä APEC-huippukokouksesta.

Tämänpäiväinen uutinen nimittäin kertoo Obaman ja Kiinan presidentti Hu Jintaon tapaamisesta. Siinä nämä kaksi presidenttiä ovat sanoneet, että Kööpenhaminassa ei saada aikaan lopullista kansainvälistä sopimusta, mutta siellä pitää kuitenkin ratkaista pääasiat, kuten itse päästövähennykset. ”Tuemme Tanskan pääministeri Rasmussenin pyrkimystä saada aikaan, ei osasopimus tai poliittinen julistus, vaan pikemminkin sopimus, joka kattaa neuvottelujen kaikki kysymykset ja jolla on välitön toiminnallinen vaikutus”, Obama sanoi tämän uutisen mukaan. Hu ja Obama sanovat yhteisessä kommunikeassaan, että Kööpenhaminan sopimuksen pitää hahmotella teollisuusmaiden päästövähennystavoitteet sekä julistus, joka sisältää kehitysmaiden päästövähennystoimet.

Nonni! Sunnuntaina nettiin tulleissa uutisissa Finacial Times kirjoitti eri lailla kuin muut tiedotusvälineet, joiden uutiset luin. Muut kertoivat Obaman ja hänen aasialaisten kollegojensa todenneen, että Kööpenhaminassa tullaan siirtämään isot ratkaisut tuonnemmaksi. Myös Financial Timesin otsikko sanoi ”Obama rules out Copenhagen treaty” eli ”Obama sulkee pois Kööpenhaminan sopimuksen”. Mutta ”treaty” tarkoittaa sopimusta, joka on valmis kansainvälisoikeudellisesti sitova lakiteksti. Ja Financial Timesin teksti luetteli asiat, joista Kööpenhaminan kuitenkin pitää sopia, ja lista sisälsi pääasiat: teollisuusmaiden merkittävät päästövähennykset vuoteen 2020, kehitysmaiden toimet päästöjensä kasvun hillitsemiseksi, rikkaiden maiden rahoitus köyhien maiden ilmastotoimien auttamiseksi sekä hallinnolliset rakenteet, joilla sopimuksen tavoitteet pannaan toimeen.

Obaman ja Hun kommunikeassa käytetään sanaa ”accord”, joka tarkoittaa sopimusta yleisemmin. Ja nyt siis selvennettiin, että tavoitteena on sopimus, jossa lyödään lukkoon pääasiat, jotka sitten virkamiehet sortteeraavat sen kansainvälisoikeudellisesti sitovan lakitekstin pykäliksi, juuri se mitä Financial Times sunnuntaina listasi. Saman lehden mukaan ilmastokokouksen isäntämaan Tanskan pääministeri sanoi Singaporessa, että ”vaikka emme nuijisi laillisesti sitovaa instrumenttia viimeistä pilkkua myöten, uskon poliittisesti sitovaan sopimukseen, jossa on täsmennetty päästövähennyssitoumukset ja rahoitus ja joka antaa vahvan pohjan välittömille toimille”.

Tänään tullut Obaman ja Kiinan presidentti Hun selvennys oli tosi tervetullut, Ja täytyy sanoa, että se on parasta, mitä USAn ilmastopolitiikasta on pitkään aikaan kuulunut. USAn virkamiesneuvottelijathan ovat piilotelleet sen takana, että senaatti ei vielä ole lyönyt lukkoon maan omaa ilmastolakia. Mutta se nyt on ihan normaali järjestys kansainvälisissä neuvotteluissa. Ei ikinä ole tehty kansainvälistä sopimusta siten, että kaikilla mailla on etukäteen valmiina asiaa koskevat omat kansalliset lait.

Ilmastoneuvottelujen pointtihan ei voi olla, että kootaan vain yhdeksi luetteloksi se, mitä kukin maa olisi valmis tekemään yksinkin. Pointin pitää olla se, että osana yhteistä savottaa jokainen tekee enemmän, juuri siksi että muutkin tekevät.

Kööpenhaminan onnistumisen kannalta tärkeää on myös, että sinne on tulossa aika monta pääministeriä ja presidenttiä. Listalla ovat ainakin Britannian, Saksan ja Australian pääministerit Gordon Brown, Angela Merkel ja Kevin Rudd. Eiköhän vaadita paikalle myös Obama ja Hu Jintao!

No, se Kööpenhamina-kannunvalannoista tällä erää.

Tänään oli EUn energiamerkin uudistamista koskeva viimeinen trilogineuvottelu. Lopputulos ei ole paras mahdollinen, mutta ei myöskään pahin. Paras olisi ollut parlamentin alkuperäinen kanta, että pidetään voimassa vanha tuttu asteikko A-G, ja kunkin luokituksen rajoja tiukennetaan tekniikan kehityksen mukaan. Komissio ajoi mallia, jossa tekniikan kehittymisen myötä A-luokan päälle voidaan perustaa rajaton määrä uusia luokkia siten että lopulta kaikki vempaimet kuuluisivat energialuokkaan A tai sitten johonkin sitä parempaan.

Olen verrannut komission ehdotusta siihen, että kunkin lajin ensimmäinen maailmanmestari säilyttäisi tämän tittelin ikuisesti, ja sen saisi myös jokainen joka myöhemmin yltää samaan. Ne jotka panevat paremmaksi, olisivat maailmanmestari+, maailmanmestari++, maailmanmestari+++ jne. Kuka niistä plussien määrästä lopulta saisi enää tolkkua?

Neuvottelun lopputulos oli, että A-luokan yläpuolelle voidaan perustaa energialuokat A+, A++, A+++, ja sen jälkeen aloitetaan uusi kierros. Ja se uusi kierros tarkoittaa, että palataan asteikkoon A-G, jossa kunkin energialuokan vaatimukset ovat tiukemmat kuin alun perin. Tosin se, että uusi kierros tarkoittaa juuri tätä, tuli lakitekstiin tosi kiemuraisesti. Komissio ilmoitti, että lakitekstistä ei muuta johtopäätöstä voi tehdä. Minä vaadin, että komissio antaa tämän vakuutuksen kirjallisesti. Muuten vihreät eivät täysistunnossa tue tätä kompromissia.

Ja urheiluvertausta jatkaen, maailmanmestarista seuraavaksi parempi olisi maailmanmestari+, sitä seuraava maailmanmestari++, sitä seuraava maailmanmestari+++. Mutta sitten kun joku parantaisi ennätystä vielä lisää, hän olisi taas uusi maailmanmestari.

Hoh hoijaa. Olen ihan varma, että tästä tulee uusi esimerkki EU-päätöksestä jota tavalliset kansalaiset ihmettelevät. Miksi ei voi olla niin, että A tarkoittaa aina parasta, joka sillä hetkellä on saatavissa?

Muita poimintoja uutisvirrasta:

YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon on varoittanut, että ilmastonmuutos vaarantaa ruoan tuotannon. Tutkijat sanovatkin, että jo pelkkä ilmaston lämpeneminen alentaa viljasatoja lämpimissä maissa, eli siellä missä ihmiskunnan enemmistö asuu. Ban Ki Moon varoitti myös siitä, että säistä on tulossa yhä epävakaampia. Silloin, kun ruoasta tulee pula, se johtaa levottomuuksiin. On jo nähty, että se johtaa ruokamellakoihin. Se johtaa myös väkivaltaan. Monien tutkijoiden mukaan myös Sudanin  ja Ruandan väkivallan taustalla on ilmastonmuutoksen pahentama kuivuus yhdistettynä väestönkasvuun, joka lisää nälkäisten suiden määrää.

Earth Policy -instituutti muistuttaa, että riisi on erityisen herkkä merenpinnan nousulle. Maailmanpankin julkaisema kartta osoittaa, että merenpinnan nousu metrillä hukuttaisi Bangladeshin riisipelloista puolet ja kolmasosan Mekong-joen suistosta, jossa tuotetaan puolet Vietnamin riisisadosta. 

Eilen julkistettu tutkimus kertoo, että ilmastonmuutos tulee todennäköisesti aiheuttamaan laajoja pohjoisten havumetsien kuolemia. Havupuut kun eivät osaa kävellä eivätkä pysty siirtymään kohti pohjoista ilmastonmuutoksen tahdissa. Tämä on paha asia vaikka minkä kannalta. Mutta se voi myös kiihdyttää ilmastonmuutosta, koska havumetsät ovat valtava hiilivarasto. Jos metsät kuolevat, niihin sisältyvä hiili alkaa vapautua ilmakehään puiden lahotessa – ja vielä nopeammin jos pystyyn kuolleessa metsässä syttyy metsäpalo.

EEA, EUn ympäristövirasto, sanoo että kaikki muut EU-maat paitsi Itävalta tulevat saavuttamaan Kioto-tavoitteensa. EEAn mukaan EUn ”vanhat” eli läntiset jäsenmaat jopa ylittävät yhteenlasketun Kioto-tavoitteensa. Se on 8 % ja EEA ennustaa maiden saavuttavat 13 %:n vähennyksen määräaikaan mennessä.

Brasilia riemuitsee siitä, että sademetsien häviäminen on hidastunut 45 % edellisvuodesta. Hyvä hyvä, mutta sademetsien hävittäminen pitäisi kyllä lopettaa ihan kokonaan, ja mieluiten pitäisi ruveta kasvattamaan metsäalaa lähemmäs alkuperäistä.

Ja lopuksi vielä pari uutista muusta kuin ilmastosta:

Brittihallitus on ihan oikeasti alkanut lobata Tobinin veron puolesta. Onpa mainiota! Gordon Brown on lähettänyt valtiovarainministeriönsä huippuvirkamiehiä kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF)
, jotta se lopettaisi vastustuksensa valuuttakauppaveroa kohtaan. G20-maiden valtiovarainministerien kokous pyysi äskettäin IMF:ää tekemään kunnon selvityksen Tobin-verosta. IMFn johtaja Strauss-Kahn ei halua tehdä edes sitä.

Vihreät tuomitsevat jyrkästi EUn linjan Atlantin tonnikalan suojelukomissiossa ICCAT:issa. Tutkijoiden mukaan sinievätonnikalan kalastuskiintiö pitäisi tiputtaa ainakin 8000 tonnin, ja sittenkin olisi vain 50-50 mahdollisuudet, että kalakanta alkaisi elpyä. Komissio haluaa 13 500 tonnin kiintiötä. Tällaiset uutiset tekevät surulliseksi. Tonnikala on hyvää. Mutta haluaisin, että tonnikalaa saa vielä 50 ja 100 ja 200 vuodenkin päästä, en haluaisi että aikalaiseni tappavat viimeisen tonnikalan.