Kirjallinen kysymys Terrafamen purkuputken ympäristövaikutuksista

Terrafamen (Talvivaaran) kaivos sai keväällä 2015 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta luvan alkaa johtaa käsiteltyjä jätevesiä Nuasjärveen. Luvassa todettiin, että ”alueella muodostuu suolapitoisen veden tilapäistä kerrostumista, joka voi aiheuttaa mm. kalojen väistymistä alueelta. Pysyvää kerrostumista tai hapettomia alueita ei päätöksen mukaisesta toiminnasta saa aiheutua”. Keväällä 2016 Vaasan hallinto-oikeus käsitteli lupaa koskevia valituksia, ja muutti luvan määräaikaiseksi.
Sotkamon Luonto ry:n ja Luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri tekivät keväällä 2015 kenttämittauksia Nuasjärvellä (ks. tiedote http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2016/talvivaaran-purkuputki-ei-toimi). Mittauspaikkana oli noin 1,6 kilometriä purkuputken suuaukolta sijaitseva Selkäsaaren syvänne. Sieltä löydettiin yli 10 metriä syvä kemiallisesti kerrostunut alue, johon kevätkierto ei ole yltänyt. Kierron vaillinaisuus johtuu syvänteeseen kertyneestä kaivoksen purkuvedestä, joka on korkean suolapitoisuuden vuoksi normaalia järvivettä raskaampaa. Tämä siitä huolimatta, että tiedotteen mukaan Terrafame on selvityksessään Vaasan hallinto-oikeudelle todennut, että vuonna 2015 Nuasjärveen laskettu päästövesi on ollut voimakkaasti sadeveden laimentamaa.
Ympäristötieteen dosentti Heikki Simola Itä-Suomen yliopistosta on lausunut havaintojen pohjalta, että ne osoittavat vähintään kymmenen hehtaarin laajuisen pysyvän happikadon alueen olevan kehittymässä syvänteeseen. Sama tilanne voi toistua useassa muissakin syvänteissä. Simola toteaa, että purkuputki synnyttää ja ylläpitää suolakerrostuneisuutta ja samalla happikatoa Nuasjärven syvänteissä.
Nyt tehdyt havainnot antavat viitteitä siitä, että Nuasjärven purkuputki saattaa olla aiheuttamassa luvassa kiellettyjä pysyvää kerrostumista ja hapettomia alueita, mikä tarkoittaisi, että lupaehtoja on rikottu. Nuasjärven purkuputki tulee kuormittamaan järveä vielä vuosia, vaikka nyt suunniteltu kaivoksen alasajo toteutuisikin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko ministeri ohjeistaa Kainuun ELY-keskusta tutkimaan Nuasjärven tilanteen tehtyjen havaintojen pohjalta ja ryhtymään toimiin mikäli havaitaan, että lupaehtoja on rikottu?
 
Helsingissä 26.5.2016
Satu Hassi /vihr
Hanna Halmeenpää /vihr
Krista Mikkonen /vihr
 
Ministerin vastaus
Valvontaviranomainen saa tietoa luvanvaraisesta toiminnasta eri tavoin. Valvontaviranomaisen saama valvontatieto perustuu erityisesti toiminnanharjoittajan ilmoituksiin, yleisöilmoituksiin, toiminnanharjoittajan määräaikaisraportointeihin, ympäristön tilaa koskevien raporttien seurantaan ja niiden arvioimiseen sekä muuhun valvontaviranomaisen hankkimaan tietoon, jota on mm. valvontaviranomaisen itse laatimat ja hankkimat mittaukset, tutkimukset ja selvitykset.
Terrafame Oy:n jätevesien purkuputken toiminnan ja Nuasjärven ympäristövaikutusten tarkkailussa noudatetaan ELY-keskuksen hyväksymiä tarkkailuohjelmia. Vaikutustarkkailu koostuu vesistötarkkailusta, pohjavesitarkkailusta ja sedimenttien laadun tarkkailusta. Vesistöä tarkkaillaan neljällä jatkuvatoimisella mittausasemalla (lämpötila, sähkönjohtavuus ja pH). Leviämiskartoituksessa selvitetään purkuveden leviämistä, veden kerrostuneisuutta ja sekoittumista 15 tarkkailupisteestä. Leviämiskartoitus tehdään kenttämittauksilla. Pintavesien laatua tarkkaillaan kymmenessä näytepisteessä. Vesistötarkkailuun kuuluu lisäksi kasviplanktontarkkailu, pohjaeläinten tarkkailu ja Nuasjärvestä rannan läheisyydestä otettavat rantavesinäyteet.
Terrafame Oy ottaa purkuputken purkupisteen kolmesta lähimmästä syvänteestä velvoitetarkkailunäytteet kuukausittain. Kainuun ELY-keskus on alkuvuodesta suorittanut omaa näytteenottoa ja mittauksia laajasti kaivospiirin alapuolisissa vesistöissä joulukuussa 2015 tapahtuneiden ylimääräisten juoksutusten johdosta. Nyt kesäkuussa Kainuun ELY-keskus on tilannut GTK:lta tutkimuksen Nuasjärven vedenlaadun ja purkuputkesta aiheutuvien vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimuksen on alustavasti arvioitu kestävän marraskuulle saakka, jotta saadaan tarvittava tieto Nuasjärvessä tapahtuvasta syyskierrosta. Kainuun ELY-keskus suorittaa lisäksi omaa näytteenottoa ja mittauksia Nuasjärven tilan tarkkailemiseksi. Seuraava Kainuun ELY-keskuksen oma Nuasjärven veden laadun tarkkailu on suunniteltu elokuulle.
Muiden tahojen toteuttamaa muuta ympäristöntilan seurantaa voidaan käyttää hyväksi valvonnassa, mutta se on toissijaista tarkkailuraportteihin ja ELY-keskuksen seurantaan nähden.
Kun valvontaan kuuluu myös tarkoituksenmukaisiin hallinnollisiin tai rikosoikeudellisiin toimiin ryhtyminen tilanteessa, jossa toiminta ei täytä ympäristölainsäädännön vaatimuksia, on valvontaohjeessa pyritty määrittelemään, milloin valvojan tulisi ryhtyä hallinnollisiin tai oikeudellisiin toimiin valvontatehtävää hoitaessaan.
Valvontaviranomaisen havaitessa toiminnasta aiheutuvan ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä vastaan tehtyjä rikkomuksia, on valvontaviranomaisella aina velvollisuus ryhtyä hallinnollisiin ja/tai oikeudellisiin toimiin lainvastaisen tilanteen korjaamiseksi ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisella on erilaisia keinoja puuttua lainvastaiseen toimintaan ja valvonnalliset toimenpiteet päätetään tilanteen vakavuuden, syiden ja seurausten perusteella. Toimenpiteistä päätettäessä tulee pitää mielessä hallinnon yleiset periaatteet, kuten suhteellisuus-, objektiviteetti- ja tarkoitussidonnaisuuden periaate sekä lakisidonnaisuuden vaatimus.
Valvonnan hallinnollisia keinoja puuttua lainvastaiseen toimintaan ovat selvityksen pyytäminen, tarkastus, kehotus sekä määräys tai kielto sellaisenaan taikka hallintopakolla tehostettuna. Hallintopakkopäätöstä annettaessa velvoitetulla tulisi olla tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa sitä. Hallintopakolla voidaan määrätä toiminnanharjoittaja toimimaan asiassa, jossa sillä on sellainen toisintoimimismahdollisuus, jonka soveltaminen ei johda ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annetun määräyksen rikkomiseen. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, on valvontaviranomaisen harkittavana toimenpiteenä ympäristöluvan muuttamisen tai peruuttamisen vireillepano.
Oikeudellinen toimenpide puolestaan on esimerkiksi ilmoituksen tekeminen poliisille esitutkintaa varten.
Ympäristöministeriöllä ei ole toimivaltaa puuttua yksittäisen hallintoasian käsittelyyn toimivaltaisessa viranomaisessa. Ympäristöministeriö vastaa kuitenkin järjestelmän yleisestä toimivuudesta. Tähän liittyen valvontaohjeita on juuri päivitetty vastaamaan paremmin ajankohtaisiin haasteisiin.
Helsingissä 5.7.2016
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen