"Karhun" presidentiksi herra Karhunen
Uutiset kertovat, että Dmitri Medvedev on saanut Venäjän presidentinvaaleissa noin 70 % äänistä. Se ei yllätä ketään. Mutta on veikeää, että Venäjän, jonka symbolina usein käytetään karhua, presidentiksi tulee mies, jonka sukunimi tarkoittaa Karhunen.
Tapasin lounaalla Suomessa käymässä olevia Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia. Heitä kiinnosti presidentinvaalien tulos, myös se, paljonko ääniä muut ehdokkaat saivat.
Ruotsin EU-ministeri Cecilia Malmström puhui maansa suurlähetystössä suunnitelmista tulossa olevalle Ruotsin EU-puheenjohtajakaudelle, joka on ensi vuoden loppupuoliskolla. Cecilia on entinen meppikollega. Hän aloitti sanomalla, että 200 vuotta sitten ”Suomi ja Ruotsi lähtivät samasta valuuttaunionista”. Puheessaan hän painotti kahta asiaa, joita Suomen edustajat useimmiten eivät lainkaan maininneet puhuessaan oman EU-puheenjohtajakautemme (vuoden 2006 jälkipuolisko) painopisteitä esiteltäessä: ilmasto ja Itämeri. Ruotsilla vaikuttaa olevan aktiivisempi ote molempiin kuin Vanhasen ykköshallituksella.
Cecilia kertoi myös, että Miljöpartietin eli Ruotsin vihreän puolueen johto ei enää aja Ruotsin eroa EU:sta, se katsoo, että EU:n jäsenyys on hyödyllinen ja tarpeellinen asia ja esittää uutta linjausta puoluekokoukselle. Ruotsin vihreiden johto on siis tullut samalle linjalle, jolla Suomen vihreät ovat olleet iät ajat. Toivottavasti puoluekokous hyväksyy tämän.
Poimintoja uutisvirrasta:
YK:ssa suunnitellaan Kioton sopimuksen alaisten päästövähennystodistusten kaupan sääntöjen muuttamista. Alasta on paisunut miljardien eurojen bisnes, jossa kaikki eivät ole liikkeellä ympäristön vuoksi, vaan osa häärii helpon rahan toivossa. Sääntöjä pyritään muuttamaan niin, ettei ansiottomia pikavoittoja voisi hankkia.
Japanin hallitus on perjantaina ilmoittanut suunnittelevansa hiilidioksidipäästökaupan aloittamista myös Japanissa. Teollisuus lobbaa vastaan. Samat on elkeet kuin Suomen teollisuudella kuusi vuotta sitten. Japanin hallitus kuitenkin haluaa saada jotain näytettävää kesän G8-huippukokoukseen, jossa Japani on puheenjohtaja.
USA:ssa taas pankit, teollisuus ja päättäjät käyvät keskusteluja siitä, millaiselta USA:n tulevan kasvihuonekaasulainsäädännön pitäisi näyttää. Maan pankit alkavat yhä enemmän kiinnostua päästömarkkinoista, samoin päästörajoitusten vaikutuksista osakemarkkinoihin.
Kahdeksan isoa vesilaitosta USA:ssa alkaa selvittää merenpinnan nousun, kuivuuden ja muiden ilmastonmuutoksen seurausten vaikutuksia juomaveden saatavuuteen.
Mutta USA:n liittohallitus on perjantaina virallisesti ilmoittanut kieltävänsä Kaliforniaa asettamasta autojen polttoaineenkulutukselle (ja samalla hiilidioksidipäästöille) liittovaltiota tiukempia normeja. Yleensä vastaavien lupien myöntäminen on ollut rutiinijuttu. 18 muuta USA:n osavaltiota on ilmoittanut haluavansa ottaa käyttöön Kalifornian hyväksymät normit. Bush vetää linjaansa katkeraan loppuun asti.
Uusin arvio investoinneista ”vihreään energiaan” maailmassa viime vuonna on 148 mrd dollaria. Muutama viikko sitten sama taho, Lontoolainen tutkimuslaitos New Energy Finance, arvioi, että viime vuonna uusiutuvaa energiaa hyödyntävään tekniikkaan investoitiin 120 mrd dollaria (noin 80 mrd euroa). Päivitetyn arvion mukaan tämän alan investoinnit ovat siis viime vuonna kasvaneet edellisvuoteen verrattuna huikeat 60 %. Jotkut asiantuntijat varoittelevat jo, että ilmaston kannalta fiksumpaa ja edullisempaa olisi investoida energian säästöön.
Kiina suunnittelee asteittaista luopumista yhden lapsen politiikasta. Lukemattomat perheet varmaan toivottavat sen tervetulleeksi, mutta maapallon kestokyvyn kannalta uutinen ei välttämättä ole iloinen. Kiinassa on jo 1,3 mrd ihmistä. Ympäristön kannalta parempi uutinen on se, että Kiina ilmoitti teollisuuslaitosten johtajien joutuvan pulittamaan sakkoa jopa puolet vuosituloistaan, jos firmat rikkovat uusia vesiensuojelusäädöksiä. Eipä yhtään liian aikaisin. Senkin tehtaan, joka muutama kuukausi sitten lorautti jokeen teollisuuskemikaalia ja tärveli juomaveden 5 miljoonan asukkaan kaupungilta, johto sai naurettavan pienet sakot. Äskettäin Kiinassa teollisuussaasteet ovat saaneet toisen joen veden vaahtoamaan punaisena, ja 200 000 ihmisen vedensaanti jouduttiin katkaisemaan.
Radiohead julkisti kampanjan sen puolesta, että EU sitoutuisi vuosittaisiin päästövähennyksiin. Hienoa!
Lontoon pormestari Ken Livingstone julisti alkaneeksi kampanjan Lontoon rakennusten ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Kaupungin omien rakennusten on määrä näyttää hyvää esimerkkiä. Ideana on, että energiapalveluyritykset analysoivat energiansäästömahdollisuudet, toteuttavat tarvittavat investoinnit ja saavat hyväkseen osan energiansäästön hyödystä. Näin saadaan enemmän rahaa investointeihin, joista saadaan parempi kokonaishyöty. Milloin Suomessa?
Euroopan ympäristövirasto ilmoitti tänään, että autoliikenteen kasvu vaarantaa EU:n ilmastotavoitteet. EU:n päästöt olisivat laskeneet Kiotossa luvatulla tavalla (eli 8 % vuoteen 1990 verrattuna) jo vuosia sitten, elleivät liikenteen päästöt olisi kasvaneet niin kuin tekivät, 26 % vuosien 1990 ja 2005 välillä. Kaikki muut sektorit ovat onnistuneet alentamaan päästöjään.
Muuan vihreä meppikollega totesi, että nykyisin Euroopassa rautateillä ”tietullit” ovat pakollisia, eikä niillä ole ylärajaa. Sen sijaan valtiot saavat itse päättää, asettavatko rekkakuljetuksille tietullit, ja EU on säätänyt niille ylärajan. EU:ssa puhutaan paljon siitä, että liikennettä pitäisi siirtää maanteiltä rautateille. Mutta maksujärjestelmä kannustaa ihan päinvastaiseen siirtoon.
EU:n tulevalle huippukokoukselle valmistellun ilmastoa ja turvallisuutta käsittelevän raportin sisältöä on vuotanut julkisuuteen. Paperi, jonka valmistelua on johtanut Javier Solana, kuvaa ilmastonsuojelua ”ennalta ehkäiseväksi turvallisuuspolitiikaksi”, koska ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan merkittäviä turvallisuusriskejä. Näitä voivat aiheuttaa vesipula, satojen huononeminen, kasvavat kansainvaellukset, koveneva kilpailu energiaresursseista, ja myös kilpailu Arktiksen luonnonvaroista, kun Pohjoisen jäämeren jää sulaa.
No, myönteisellä puolella on Hesarin tämänpäiväisten taloussivujen havainto, jonka mukaan EU:n korkeat ympäristövaatimukset eivät ole heikentäneet vaan parantaneet Euroopan kilpailukykyä. Kiva, että tämä asia, josta kansantaloustutkijat ovat puhuneet jo yli 10 vuotta, viimein kerrotaan Hesarissakin. Uutinen perustuu taloudellisen tutkimuslaitoksen Allianzin selvitykseen. No, tämä asia saadaan varmaan lehdissä vielä toistaa muutamia tuhansia kertoja, ennen kuin se alkaa vaikuttaa vallitsevaan käsitykseen ympäristönsuojelun vaikutuksesta kansantalouteen.
EU:n komissio on langettanut Microsoftille melkein 900 miljoonan euron sakot kilpailua estävistä toimista.