Kansaneläkkeen perusosan poisto

Joiltakin eläkeläisiltä olen kuullut heille kerrotun, että ”Satu Hassi poisti kansaneläkkeen perusosan”. Useammin olen kuullut väitteen, että ”vihreät poistivat” sen.

Miten se oikeasti meni?

Vuonna 1995 muodostettaessa Paavo Lipposen 1 hallitusta hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin noin 20 mrd markan leikkauksista valtion menoihin. Tämä katsottiin välttämättömäksi, jotta Suomen valtiontalous ei romahtaisi (vastaavaan tapaan kuin Kreikalle kävi myöhemmin). Vuoden 1995 budjetissa valtion velan korko oli budjetin toiseksi suurin pääluokka, eli valtio maksoi pelkkää velan korkoa enemmän kuin olivat valtion kustannukset kaikista oppilaitoksista (peruskoulu, lukiot, ammatilliset oppilaitokset, yliopistot), tieteestä, kulttuurista ja urheilusta yhteensä. Ilman menoleikkauksia Suomi olisi joutunut tilanteeseen, jossa uutta velkaa olisi pitänyt ottaa vanhan velan koron maksamiseksi. Asuntolainojen korot pyörivät 10 prosentin tuntumassa.
Hallitusohjelmaneuvottelujen loppuvaiheessa vihreät saivat lapsiperheisiin, mm lapsilisiin kohdistuvia leikkauksia pienennetyksi sillä, että osa kansaneläkkeen perusosasta muutettiin ns eläkevähenteiseksi. Toisin sanoen ihmiset, joiden työeläke ylitti tietyn rajan, menettivät osan kansaneläkkeen perusosasta, joka siihen asti oli maksettu suurituloisimmillekin eläkeläisille. Myöhemmin eläkejärjestelmän uudistamista pohtinut toimikunta esitti koko kansaneläkkeen perusosan muuttamista riippuvaksi työeläkkeen suuruudesta. Tämä myös toteutettiin.

Kannatanko?

Mielestäni oli parempi vaihtoehto pienentää kansaneläkkeen perusosaa niiltä, joiden työeläke ylitti tietyn rajan, kuin olisi ollut leikata lapsilisiä sekä äitiys- ja vanhempainrahaa. Kannatan myös sitä, että eläkkeet ja eläkeikärajat mitoitetaan siten, että eläkkeet oikeasti pystytään maksamaan.