“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Jättiruokakone ja terveysriskit

Saksan ruokamyrkytysepidemia, joka on sairastuttanut yli 2500 ja tappanut 25, on yksi EU:n kuumimmista puheenaiheista ja iso uutinen maailman mediassa. Tällä viikolla silmiini sattui toisenlaiseen ruoan riskeihin liittyvä raportti, joka ei ole näkynyt uutisissa. Sen mukaan maailman laajimmin käytetty rikkaruohomyrkky voi olla vaaraksi syntymättömille lapsille.

Saksan epidemia on paljastanut, että pöpöjen aiheuttamien ruokamyrkytysten alkulähteen jäljitys tökkii. Tapaus opettaa myös, että mitä jättimäisemmäksi ja monilonkeroisemmaksi kasvaa se kone, joka tuottaa meille ruokaa, sitä suuremmiksi kasvavat riskit. Torstain International Herald Tribunessa kerrottiin, että Saksan epidemian aiheuttanut STEC-pöpö, eli kolibakteeri joka tuottaa myrkyllistä shiga-toksiinia, on ollut ihmistä sairastuttavana muotona olemassa vasta 30 vuotta. Pidetään mahdollisena, että itse tämä kohtalokas bakteeri on teollisen maatalouden tuote, eli kehittynyt vasta, kun naudoille alettiin syöttää viljaa ruohon sijasta tai kun karjalle on alettu antaa rehun seassa antibiootteja.

Hyvä hygienia on tarpeen. Toivon kuitenkin, ettei Saksan epidemia entisestään pahenna toista ääripäätä, hygieniavaatimusten liioittelua. Mielestäni pienimuotoiseen tuotantoon kohdistuvien hygieniavaatimusten tulee olla erilaisia kuin jättiyritysten. On ihan eri asia, jos ruoan matka pellolta tai navetasta pöytään on lyhyt, tai jos on kyseessä jättiyritys, joka haalii raaka-aineensa tuhansien kilometrien takaa ja myy tuotteensa moniin maihin. Tällainen teollisuus ei voi toimia ilman huippuhygieniaa. Mutta jos vaadimme pienyritykseltä samaa kuin ylikansalliselta jätiltä, joudumme ojasta allikkoon ja teemme lähiruoan mahdottomaksi.

Tänä keväänä olen tavannut emännän, joka kertoi, että heidän oman tilansa vuohien maidosta tehtyä juustoa ei saa laillisesti tarjota edes vieraille. Itse sentään saa syödä. Sama koskee oman tilan lampaanlihaa. Tällaisessa ei mielestäni ole järkeä. Ei myöskään siinä, että rajoitettaisiin maitotilalta suoraan asiakkaille myytävän raakamaidon määrää tiettyyn litramäärään vuodessa. Toki raakamaitoon voi päästä jotain epäterveellistä. Mutta toisaalta pastörointi tuhoaa maidosta paljon terveellistä.

Suomessa yliampuvista hygieniamääräyksistä syytetään usein EU:ta. Tosiasiassa liioittelu on kotikutoista. Esimerkiksi Tanskassa ruoan, myös lihan, pienimuotoiseen tuottamiseen suhtaudutaan paljon kannustavammin. Kuten sanottu, hygieniaa tarvitaan. Mutta liika on liikaa. Monet tutkimukset viittaavat siihen, että lasten liian hygieeninen kasvuympäristö kasvattaa kansantaudeiksi yleistyneiden allergioiden riskiä. Vastustuskyky ei pääse kehittymään normaalilla tavalla, kun se ei pääse lapsuusaikana tarpeeksi harjoittelemaan.

Teollisen jättimittakaavan ruokatuotanto luo myös uudenlaisia riskejä. Yhtä niistä valotti Earth Open Source-järjestön viime tiistaina julkistama raportti, jonka en ole huomannut saaneen otsikoita. Raportin mukaan maailman eniten käytetty rikkaruohomyrkky glyfosaatti on eläinkokeissa aiheuttanut synnynnäisiä epämuodostumia ja teollisuus on tiennyt tämän 1980- ja 90-luvuilta asti, mutta asia on salattu. Saksan viranomaiset ovat tienneet tuloksista viimeistään 1990-luvulla ja EU-komissio vuodesta 2002.

Glyfosaatti on tehoaineena Roundup-nimisessä rikkaruohomyrkyssä, jota myydään Suomessakin tavallisissa puutarhakaupoissa. Aine on naimisissa geenimuuntelun kanssa. Huomattava osa maailman geenimuunnelluista viljelykasveista on muunneltu kestämään suuria määriä nimenomaan tätä ainetta. Esimerkiksi Argentiinassa viljellään paljon Roundup Ready -soijaa.

Kun Argentiinassa alkoi näyttää siltä, että alueilla, joilla peltoja ruiskutetaan glyfosaatilla, syntyy normaalia enemmän vaurioituneita lapsia, argentiinalaiset tutkijat selvittivät asiaa itse ja saivat tulokseksi, että aine aiheutti sikiövaurioita sammakoissa ja kananpojissa. Näitä tutkimuksia on myös arvosteltu enkä itse ole pätevä arvioimaan lopullista totuutta. Mutta myös Ranskassa on saatu tuloksia, jotka viittaavat glyfosaatin vahingollisuuteen sikiöille.

On myös todettu, että glyfosaatti leviää pelloilta maaperään ja vesistöihin paljon oletettua laajemmalle. New Yorkissa ja Ranskassa Roundupia markkinoiva ylikansallinen jättifirma Monsanto on tuomittu oikeudessa siitä, että se on virheellisesti mainostanut tuotettaan biohajoavaksi.

Mielipidetiedustelujen mukaan suomalaiset haluaisivat enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Tämä on edelleen kannatettava tavoite ja toivon, että myös kuntapäättäjät, jotka hankkivat ruokaa kouluihin ja päiväkoteihin, toimivat tämän mukaan, samoin kaikki ne, jotka laativat elintarvikeketjua koskevia säädöksiä. 

Hämeen Sanomissa 14.6.2011