Japanin ”cool biz”

Matkalla lentokentältä tutkin IEA:lta tässä kuussa tullutta ”Energy Technology Perspectives” –julkaisua. Se oli niin mielenkiintoinen, että unohdin kokonaan katsella maisemia. Juuri tähän julkaisuun Greenpeacen edustaja aiemmin tällä viikolla viittasi, kun hän sanoi IEA:n tulleen hyvin lähelle Greenpeacen ”energiavallankumous” –skenaariota. Kun nostin katseeni julkaisusta, oltiin jo Tokion kivierämaassa.

Tässä julkaisussa IEA siis esittää, miten globaalit kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin puolittaa vuoteen 2050. IEA:n aikaisemmat kunnianhimoisimmatkin skenaariot ovat olleet kaukana tästä. Business as usual johtaisi IEA:n mukaan siihen, että maailman öljynkulutus kasvaisi vuoteen 2050 mennessä 70 % ja hiilidioksidipäästöt 130 %, mikä saattaisi johtaa maapallon lämpenemiseen jopa 6 asteella. Uusi ”sininen” skenaario on vanhan menon jatkamiseen verrattuna siis varsinainen vallankumous. Aikaisemmassa ilmastoskenaariossaan IEA pääsi vain päästöjen tasaamiseen nykyhetken ja vuoden 2050 välillä. Tässä aiemmassa skenaariossa kalleimmat tarvittavat tekniset ratkaisut maksavat 50 dollaria vähennettyä hiilidioksiditonnia kohti. ”Sinisessä” skenaariossa joudutaan ottamaan käyttöön myös keinoja, joiden marginaalihinta päästövähennystonnia kohden on 200 dollaria. Mutta tämä on laskettu öljyn barrelihinnalla 80 dollaria, johon on jo tullut 75 % lisää. ”Sinisen” skenaarion tarvitsemien investointien hinnaksi IEA arvioi 45 000 miljardia vuoteen 2050 eli noin 1100 mrd vuodessa (joka muuten on noin 180 taalaa vuodessa per nuppi, ja kuussa 15 taalaa). Hyvä uutinen on se, että öljyn, hiilen ja kaasun kulutuksen vähenemisen kautta saatu säästö ylittää investointien hinnan, jos kustannuksia ei diskontata. Sinisessä skenaariossa maailman öljynkulutus alenee nykyhetkeen verrattuna reilulla neljänneksellä, 27 %.

Valtaosan eli melkein 80 % päästövähennyksistä IEA saa energiatehokkuuden parannuksista ja uusiutuvasta energiasta. Ydinvoiman osuus on 6 % ja loput tulee hiilidioksidin talteenotosta.

Hotellissa näkyi japanilaisten innostus kaikenlaista automatisoituja hilavitkuttimia kohtaan. Vessanpöntöissä on sähkölämmitys ja ohjausnappulat, joilla saa erilaisia pyllysuihkuja. Hotellin hississä on maisemavideo ja huonekorttia vilauttamalla hissi tietää mihin kerrokseen mennään. Hotellin käytävillä valot syttyvät sitä mukaa kun kulkee käytävää eteenpäin – mikä on tosi fiksua energian säästöä. Hotellihuoneen verhot avataan ja suljetaan kauko-ohjaimella. Julkisissa vessoissa voi painaa nappia, jolla saa aikaan vessan vetämisen ääntä, niin ettei viereisen kopin naapuri kuule oman kopin lorinaa ja pörinää.

Japanin hallitus on lanseerannut myös oikein sympaattisen ”cool biz”-kampanjan. Idea on, että kesäaikaan toimistoissa pukeudutaan kesävaatteisiin, bisnesbukeutumiskoodia siis höllätään. Miesten ei siis tarvitse pitää kravattia eikä puvuntakkia. Naisetkin saavat olla kesävaatteissa. Näin ilmastointia ei tarvitse säätää kylmemmäksi kuin 28 oC. Tälle taputan käsiäni tosi innokkaasti! Inhoan sydämeni pohjasta sitä, että kauniina lämpiminä kesäpäivinä toimistoissa pitää hytistä villatakki yllä.

Tänään oli valittujen parlamentaarikkojen ja muutamien energia-alan suuryhtiöiden johtajien yhteiskokous. Siinä keskusteltiin muun muassa rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta. Esitellystä raportista opin, että taloudellisesti kannattavilla toimilla, joilla vähennetään rakennusten kuluttamaa energiaa, ennustettu maailman sähkönkulutuksen kasvu voidaan suurin piirtein puolittaa. Suurin este on tietämättömyys. Gallupeista ilmenee, että suurin osa ihmisistä aliarvioi rakennusten merkityksen ilmastopäästöjen aiheuttajana ja samalla yliarvioi energiansäästötoimien kustannukset. Rakennukset aiheuttavat maailman hiilidioksidipäästöistä 40 %. Ihmisten keskimääräinen arvaus on 19 % niissä maissa joissa haastattelu on tehty. Pohjat veti USA, jossa kuvitellaan rakennusten aiheuttavan vain 12 % päästöistä. Ja juuri siellä tuhlataan tosi paljon energiaa muun muassa liioittelevaan rakennusten jäähdytykseen. Matalaenergiarakentamisen lisäkustannuksiksi ihmiset arvioivat keskimäärin 17 %, kun todellinen lisäkustannus on vain 5 %.

Japanilaiset osanottajat kertoivat, että Japanissa talon energialuokka vaikuttaa nykyisin lainan korkoon, eli mitä energiapihimpi talo, sitä alempi lainakorko.

Keskustelimme siitä, millaisilla ohjauskeinoilla energiansäästön potentiaali saataisiin toteutumaan. Muutama yritysjohtaja kertoi bisnesmalleista, joissa sähköyhtiö voi tienata säästetystä sähkönkulutuksesta. Kaliforniassa eräs sähköyhtiö on juuri saanut luvan tuottaa sähköä asiakkaiden katoille asennettavilla aurinkopaneeleilla.

Oli mielenkiintoista, että japanilaisten energiavaltaisten yritysten johtajat argumentoivat kovin samaan sävyyn kuin eurooppalaiset kollegansa. He kyselivät, mitä se hyödyttää, jos päästöjä suitsivat vain Japani ja Eurooppa. He sentään tuntuvat tietävän, että Eurooppa suitsii päästöjään. Eurooppalaisten firmojen edustajat eivät tunnu tietävän samaa Japanista.

Niille, jotka eivät osallistuneet tähän päättäjien ja yritysjohtajien tapaamisen oli järjestetty ekskursioita. Yksi Toyotan vieraana ollut kertoi, että Toyota on lanseeraamassa markkinoille niin sanottua plug in hybridiä, jonka akkuja voidaan ladata myös sähkötöpselistä. Ensimmäisen sukupolven hybrideissä sähkömoottori ynnä muu palvelee vain auton bensamoottorin hyötysuhteen parantamista. Toyotan edustajat olivat kertoneet, että jos akun kapasiteetti saadaan sellaiseksi, että auto pystyy yhdellä latauksella ajamaan 40 km, niin sähkö riittäisi voimanlähteeksi 80 %:iin Japanin henkilöautomatkoista. Kuulemma USA:ssa plug in hybrideille on odotettavissa kova kysyntä. Jos auto käy sähköllä, se vastaa bensan hintaa 25 senttiä litralta.

Illalla oli vastaanotto Britannian lähetystössä, joka on peräisin imperiumin aikakaudelta, ja sen huomaa. Lähetystö on keskellä puistoa, palatsipuistoa vastapäätä. Britit kertoivat, että alue on aikoinaan 1800-luvulla vuokrattu nimellistä vuokraa vastaan. Rakennukset paloivat joskus 1900-luvun alussa ja rakennettiin uusiksi. Sen jälkeen Tokion kaupunki ei ole sallinut rakennuksissa muutoksia. Voi, olisipa Helsingin kaupunki ollut yhtä tiukka Britannian Suomen lähetystöä kohtaan!

Meille puhuivat sekä Britannian ulkoministeri David Miliband (joka muuten on ollut myös ympäristöministeri) ja Tony Blair. Miliband korosti sitä, että ilmastonsuojelu on myös turvallisuuspolitiikkaa. Blair on vetänyt ryhmää, joka äskettäin julkaisi ehdotuksensa seuraavan kansainvälisen ilmastosopimuksen raameiksi.

Sanailin yhden amerikkalaisen kanssa USA:n ilmastopolitiikasta. Muistelin sitä, miten USA:n senaatin ulkoasiainvaliokunta elokuussa 2001 yksimielisesti lähetti presidentti Bushille kirjeen, jossa kehotti presidenttiä palaamaan Kioto-neuvottelupöytään. Edellisessä kuussahan kaikki muut maailman maat olivat vihdoin saaneet aikaan sovun monivuotisissa neuvotteluissa Kioton sopimuksen soveltamissäännöistä. Valittelin sitä, että terrori-isku syyskuun 11. 2001 katkaisi tämän kehityksen USA:ssa. Keskustelukumppanini tokaisi, että USA:n ilmastopolitiikan tuhosi Monica Lewinsky, skandaali kun heikensi presidentti Clintonin asemaa niin paljon, että hänellä ei ollut Kioto-neuvotteluissa jouston varaa, hänellä ei ollut arvovaltaa sopimuksen ajamiseksi läpi senaatissa. Se oli mielenkiintoinen näkökulma. Tosin skandaalia ei kylläkään aiheuttanut Lewinsky yksin.