Itsenäiset ympäristöviranomaiset tarvitaan takaisin

Talvivaaran kaivoksen katastrofaaliseksi pahentunut ympäristöngelmien sarja opettaa, että ympäristönsuojelun laiminlyönti tulee lopulta paljon kalliimmaksi kuin vastuullinen suhtautuminen alusta alkaen. Se tulee kalliiksi lähiseudun asukkaille, yrityksille ja mökkiläisille, mutta lopulta myös firmalle, joka livahti riman ali eikä yli.

Toinen opetus on, että viime hallituksen läpiajama alueellisten elinkeino- ja ympäristöviranomaisten yhdistäminen on epäonnistunut. Tämä ei toimi. Sama viranomainen ei voi yhtä aikaa edistää ja valvoa.

Kun Keskustapuolue viime hallituksessa ajoi läpi alueviranomaisten yhdistämisen, vakuutettiin ympäristöviranomaisten silti jatkavan riippumattomina. Käytännössä he ovat olleet riippumattomia vain suhteessa ympäristöministeriin, jolle he voivat sanoa julkisesti että älä yritä määräillä. Samaan aikaan he ovat elinkeinoviranomaisten tossun alla.

Kyse ei ole vain Kainuusta ja Talvivaarasta. Eri puolilta maata saan viestejä ihmisiltä, jotka yrittävät puolustaa lähiympäristöään ja jotka kertovat alueellisten ympäristöviranomaisten antaneen ymmärtää firmojen tahdon ja edun ratkaisevan päätökset.

Toiminnassa firmojen tahdon mukaan tuppaa liian usein olemaan se vika, että katsotaan vain lyhyen aikavälin kustannuksia ja vähätellään riskejä sekä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Se ei välttämättä ole hakijafirmankaan kannalta viisasta. Kun Talvivaarassa päätettiin korottaa jo kahteen kertaan vuotanutta allasta usealla metrillä vahvistamatta sen pohjarakenteita, tämän varmaan ajateltiin olevan edullista.

Mutta nestepinnan nostaminen altaassa lisää painetta sen pohjalla ja laidoilla. Kun pintaa nostetaan metrillä, paine pohjalla kasvaa tonnilla neliömetriä kohti. Nyt, kun pohja on revennyt ja siitä on eiliseen mennessä vuotanut haitallisia aineita sisältävää lientä noin tankkerillinen, korotuspäätös ei ehkä enää kaivosyhtiönkään näkökulmasta näytä viisaalta.

Kaivosviranomaisten kohdalla ongelmaa pahentaa viranomaisten ja firmojen välinen pyöröovi. Suomen Luonnon tämänpäiväisessä blogissa kerrotaan, että Kainuun elyn johtaja Kari Pääkkönen on virkavapaalla geologien tutkimuskeskuksesta, jonka tehtävä lain mukaan on edistää kaivostoimintaa, http://suomenluonto.blogit.fi/kainuun-ely-keskuksen-ylijohtaja-on-lainamies-gtksta/

Kainuun elyssä patoturvallisuudesta vastaava Timo Regina taas oli Destiassa töissä ollessaan itse rakentamassa allasta, kertoo Suomen luonnon eilinen blogi. http://suomenluonto.blogit.fi/talvivaaran-allasonnettomuus-on-jo-maailmanluokkaa/

Myös kaivosyhtiöiden ja kaivosviranomaisten välillä pyöröovi on kieppunut varsin vilkkaasti, siitä olen esittänyt esimerkkejä toukokuisessa blogissani https://www.satuhassi.fi/2012/hyvät-veljet-kaivoksilla/

Tänään työ- ja elinkeinoministeri vaihtuu. Onnittelut uudelle ministerille Jan Vapaavuorelle! Toivon, että hän panee ensi töikseen yhdessä ympäristöministerin kanssa valmisteluun sen, että aluehallintoon palautetaan itsenäiset ympäristöviranomaiset takaisin.

Venäjällä on Putinin aikana lakkautettu ympäristöviranomaiset ja alistettu ne luonnonvaraministerin alle. Venäläisen mallin kokeilu Suomen aluehallinnossa pitäisi lopettaa nyt.
 

Julkaistu Vihreässä Blogissa 9.11.