Fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja öljyä, poltetaan edelleen, koska useissa tapauksissa se tulee halvimmaksi. Sinä päivänä, kun sähköä ja lämpöä saadaan halvemmalla päästöttömistä energiamuodoista, iso osa ongelmasta on ratkaistu.

Miksi ydinvoima sitten ei kelpaa? Sehän ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä.

Ensinnäkään uraanivarat eivät lähestulkoonkaan riitä. Jos nykyinen fossiilisten polttoaineiden käyttö korvattaisiin ydinvoimalla, tunnetut uraanivarat loppuisivat 3,5 vuodessa. Maailman ydinenergiajärjestön IAEA:n mukaan maailman uraanivarat riittävät nykykäytöllä 50-70 vuodeksi. Toisin sanoen uraani ei riitä ydinvoiman osuuden merkittävään kasvattamiseen edes teoriassa. Ja emme kai vakavissamme ajattele, että ydinvoimaa käytettäisiin laajasti kehitysmaissa? Ydinvoimalaonnettomuuksia on sattunut Neuvostoliiton lisäksi Yhdysvalloissa ja Japanissa. Miten ydinvoima voisi olla turvallista kehitysmaissa?

Ydinvoimahankkeet Suomessa ja muissa "luotettavissa" teollisuusmaissa todennäköisesti kannustavat Pakistanin kaltaisia maita lisäämään ydinvoimaa, mikä lisää myös ydinaseiden leviämisen uhkaa.

Venäjällä Suomen vuonna 2002 tehtyä ydinvoimapäätöstä on käytetty perusteluna uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi myös Venäjälle.

Suurin, edullisin ja nopeimmin käyttöön otettavissa oleva päästövähennyspotentiaali on energiatehokkuuden parantamisessa. Se tarkoittaa, että fiksumman tekniikan ja parempien toimintamallien avulla entiset asiat saadaan aikaan aiempaa pienemmällä energiankulutuksella.

Seuraavaksi merkittävin päästövähennyspotentiaali sisältyy uusiutuvaan energiaan. Sitä voidaan turvallisesti käyttää myös kehitysmaissa. Uusiutuvalla energialla voidaan sähköistää myös kaukana sähköverkoista olevia kyliä. Noin kaksi miljardia ihmistä, kolmannes ihmiskunnasta, elää vielä ilman sähköä.

Uusiutuvaa energiaa saadaan auringosta, tuulesta, puuhakkeesta ja muusta biomassasta, vuorovedestä ja aalloista. Geotermistä energiaa saadaan kuumista maakerroksista. Auringon energiaa virtaa maapallolle tunnissa saman verran kuin ihmiskunta kuluttaa teknistä energiaa vuodessa.

Uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan käyttö on voimakkaasti kasvanut 2000-luvulla ja vuonna 2007 sen maailmanmarkkinat ylittivät jo 100 miljardia euroa. Yksistään tuulivoimatekniikan markkinat olivat kymmeniä miljardeja euroja.

2000-luvun alussa Suomella oli tuulivoimatekniikan maailmanmarkkinoista yhtä suuri osuus kuin paperiteollisuudellamme paperin maailmanmarkkinoista. Mutta valitettavasti Suomi on vuoden 2002 ydinvoimapäätöksen jälkeen jäänyt jälkeen uusiutuvan energian kehittämisessä.

Vuonna 2007 kaikissa muissa EU-maissa paitsi Suomessa, Puolassa ja Maltalla oli voimassa niin sanotut syöttötariffit eli takuuhinta uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle, tai vaihtoehtoisesti sähköyhtiöitä velvoittava ”vihreän” sähkön tuotantovelvoite.

Vuonna 2008 hyväksytyn EU:n ilmasto- ja energialakipaketin yksi osa on uusiutuvan energian direktiivi, joka velvoittaa kaikkia EU-maita, myös Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin 10 % korkeammaksi vuoteen 2020 mennessä.

Tavallinen kuluttaja voi vaikuttaa sähkön tuotantotapoihin ostamalla vihreää sähköä, joka on tuotettu uusiutuvalla energialla. Lisätietoja ympäristöjärjestöjen nettisivulta http://www.vaihdavirtaa.net/. Energian kulutukseen voimme vaikuttaa monilla tavoilla, mm. suosimalla kevyttä liikennettä autolla ajamisen sijasta.

Se, minä päivänä uusiutuva energia on halvin vaihtoehto, riippuu tekniikan kehitysvauhdista. Ilmastonsuojelun keskeinen tavoite on jouduttaa ilmastoystävällisen tekniikan kehitystä. EU:n tavoitteena on tällä tavoin jouduttaa uuden puhtaan energiatekniikan kehitysvauhtia.

Olemme nähneet ennenkin vastaavia uuden tekniikan läpimurtoja, esimerkiksi tietotekniikassa ja matkapuhelimissa. Jos kuvittelemme maailmaa edes 20-30 vuotta eteenpäin nyt vallitsevan tekniikan mukaan, ennustamme todennäköisesti pieleen.