Uuden energiatekniikan eli uusiutuvaa (”vihreää”) energiaa hyödyntävä tekniikka ja energiatehokkuutta parantava tekniikka ovat kasvuala. Niiden markkinat ovat jo paljon yli 10 vuotta kasvaneet kaksinumeroisin prosenttiluvuin joka vuosi.
Vuonna 2007 uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan maailmanmarkkinat nousivat 100 mrd euroon. Vuonna 2008 kasvu hidastui laman vuoksi. Tämä ei johtunut niinkään kysynnän romahtamisesta vaan siitä, että pankeista on vaikea saada lainaa. Silti Suomessa esimerkiksi tuulivoimatekniikkaa valmistavat Winwind ja Switch ovat palkanneet lisää työntekijöitä kun lähes koko muu teollisuus irtisanoo väkeä.
Tuulivoima ohitti 1900-luvun lopulla ydinvoiman maailmassa käynnistettyjen uusien megawattien määrässä. Vuonna 2007 ero tuulivoiman hyväksi oli jo 10-kertainen (uutta tuulivoimaa yli 20 000 MW, uutta ydinvoimaa noin 2000 MW).
Myös energiatehokkuutta parantavan tekniikan maailmanmarkkinat ovat pitkään kasvaneet yli 10 % joka vuosi.
Ilmastoystävällisiin ratkaisuihin investoiminen ja osaamisen kehittäminen näillä aloilla on myös taloudellisesti järkevää. Se on ymmärretty monilla tahoilla. Esimerkiksi
– EU:n komission puheenjohtaja Barroso on alkanut puhua uudesta teollisesta vallankumouksesta ja siitä että parhaiten EU pärjää myös taloudellisesti olemalla kehityksen kärjessä
– YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon neuvoo hallituksia vihreään elvytykseen (green new deal)
– Maailman energiajärjestö IEA (joka perinteisesti on ennustanut fossiilisten polttoaineiden käytön ikuista kasvua) on alkanut puhua ”puhtaan energian elvytyksestä” (clean energy new deal)
– Presidentti Obama ajaa – ja toteuttaa – vihreää elvytystä
– USA:lla ja Kiinalla on maailman suurimmat vihreän elvytyksen budjetit
– Kiina pyrkii useilla uusiutuvan energian alueilla maailman johtavien maiden joukkoon
Kyseessä on jo iso bisnes ja tulevaisuudessa tämä bisnes tulee kasvamaan. Siksi myös kilpailu on ankaraa ja tulee kovenemaan. On hyvin valitettavaa, että vihreän energiatekniikan kehittäminen hidastui Suomessa sen jälkeen kun eduskunta vuonna 2002 antoi luvan uudelle ydinvoimalalle. Vielä 2000-luvun alussa suomalaisilla yrityksillä oli tuulivoiman maailmanmarkkinoista yhtä suuri osuus kuin suomalaisella paperiteollisuudella paperin markkinoista. Mutta vuoden 2002 jälkeen tuulivoimatekniikan vienti kasvu Suomesta jumiutui paikalleen useiksi vuosiksi. Keskeinen syy tähän oli se, että kotimaassa tuulivoima rakennettiin hyvin vähän. Tämän vuoksi suomalaiset yritykset eivät voineet vientimarkkinoilla viitata omassa maassa toimiviin laitoksiin.
1990-luvun alussa Suomessa luotiin poliittisilla päätöksillä puhelinmarkkinoille olot, jotka mahdollistivat kotimaisten kännykkämarkkinoiden muodostumisen. Tämän ansiosta Nokia pystyi kehittämään tuotteita, joista tuli menestys maailmanmarkkinoilla. Vastaavalla tavalla uuden energiatekniikan vientimarkkinoiden luomisessa ensimmäinen askel on luoda uudelle tekniikalle markkinat kotimaassa. Tämä on poliittisista päätöksistä kiinni ja tässä asiassa Suomi kuuluu koko EU:n hännänhuippuihin. Erityisesti paperiteollisuus on vastustanut näitä tarvittavia toimia (kuten uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffia) ja poliittisista puolueista paperiteollisuuden ohjeita on eniten kuunnellut Kokoomus.