Ilmastonmutos luo lisää äärisäitä

Satun puhe 27.2.14 EPn täysistunnossa EU-maissa koetuista äärisäistä
Viikonloppuna kotikaupungissani näytti, tuntui ja tuoksui siltä kuin olisi huhtikuu. Se ei ole vaarallista, äärimmäiset säät sen sijaan ovat.
Kaliforniassa on pahin vesipula vuosikymmeniin. Britanniassa on satanut ja tulvinut, kuten kollegat ovat kuvanneet. Monia osia Yhdysvalloista ovat koetelleet paukkupakkaset ja lumimyrskyt. Australian kesä on ollut ennätyskuuma, kuumuuden takia tuhansittain kuolleita lepakoita on tippunut taivaalta puutarhoihin.
Yksittäistä sääilmiötä ei voi liittää ilmastonmuutokseen, mutta eri puolilla maailmaa koetut äärisäät ovat sitä, minkä tiede ennustaa yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä, ja yhä rajumpana. WMO, maailman meteorologinen järjestö, totesi viime vuosikymmenen olleen äärisäiden vuosikymmen.
Monelle äärimmäiset säät ovat vieneet perille sen, että ilmastonmuutos maksaa, ja paljon. Kaikille hallituksille tämä ei vielä ole mennyt jakeluun, ei myöskään Euroopassa.
Jotta EU tekisi oman osuutensa, jotta maapallo ei lämpenisi yli kahta astetta, vuoden 2030 päästövähennyksen pitää olla ainakin 50%, eikä 40 % kuten komissio ehdottaa.
Olemme luvanneet vähentää päästöjä 80-95% vuoteen 2050. Se ei onnistu ilman sitovia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita. Komission vaikutusarvio kertoo, että näiden tavoitteiden asettaminen myös vuodelle 2030 parantaisi työllisyyttä ja hyödyttäisi myös vaihtotasetta ja terveyttä, pienemmän tuontifossiililaskun ja puhtaamman hengitysilman kautta.
Tässä kuussa YKn pääsihteeri ja myös useat sotilasasiantuntijat ovat varoittaneet, että ilmastonmuutos on valtava turvallisuusuhka. Meidän pitää ruveta suhtautumaan siihen sellaisena ja mitoittaa ilmastonsuojelutoimet sen mukaisesti.
Tulvien ja muiden äärisäiden uhrit tarvitsevat solidaarisuuttamme, mutta tärkeintä solidaarisuutta on toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.