“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Ihmiskunta voi joutua ilmasto-oloihin, joista sillä ei ole kokemusta

Tällä viikolla EU-parlamentissa on useitakin ilmastopolitiikkaan liittyviä tilaisuuksia. Maanantaina ympäristövaliokunnassa oli asiantuntijakuuleminen, jonka aluksi professori Wolfgang Lucht Potsdamin ilmastontutkimusinstituutista muistutti kuinka tärkeää on saada ilmastonmuutos pidettyä alle kahden asteen rajan.

Jos maapallo lämpenee yli kahden asteen, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että ihmiskunta joutuu ilmasto-oloihin, jollaisia se ei ole koskaan kokenut, professori Lucht varoitti.

Hän muistutti tulevan ilmaston ennustamisen epävarmuuden tarkoittavan sitä, että muutokset voivat olla myös kielteisempiä kuin tutkijat nyt ennustavat. Jos maapallo lämpenee kaksi astetta, manneralueet lämpenevät enemmän. Ilmassa on enemmän vesihöyryä, se muuttaa sateita ja ilmavirtauksia.

Riskit äkillisistä muutoksista, jotka tapahtuvat lyhyellä varoitusajalla, kasvavat lämpenemisen myötä. Kahden asteen jälkeen Amazonin sademetsien kuoleman riski alkaa kasvaa, Grönlannin sulamiskierre voi alkaa jo 1,3 – 2,5 asteen lämpenemisestä.

Lucht paljasti työn alla olevasta IPCC:n seuraavasta raportista sen verran, että ennusteiden varmuus tulee kasvamaan, ja alueelliset ennusteet tarkentuvat. Perussanomaan (ilmastonmuutos on käynnissä, se on vakava huolenaihe, ja ihmisen aiheuttamat päästöt ovat sen suurin aiheuttaja) hän ei ennakoinut muutosta.

Tutkija Niklas Höhne totesi, että jos EU tiukentaa (vuoden 2020) päästövähennystavoitettaan 20:sta 30 prosenttiin, siitä saatavat hyödyt voivat olla jopa kustannuksia suuremmat. Näin on varsinkin jos otetaan huomioon, että ilmastomuutokseen sopeutumisen kustannukset kasvavat sitä isommiksi mitä pitemmälle ilmastonmuutos pääsee etenemään.

Guy Turner Bloomberg New Energy-yhtiöstä totesi markkina-analyysin osoittavan, että EUn päästökauppa on oikeasti alentanut päästöjä, se selittää noin 40 % toteutuneesta päästövähenemästä.

Professori Michael Grubb Cambridgen yliopistosta arvosteli sitä, että vuoden 2013 jälkeenkin valmistavalle teollisuudelle (siis muulle kuin sähköntuotannolle) tullaan edelleen jakamaan päästöoikeuksia ilmaiseksi. Hänen mukaansa tämä johtaa ansiottomiin windfall-voittoihin, mutta ei kuitenkaan estä “hiilivuotoa”.

Grubbin mielestä hiilivuodon estämiseen tarvitaan teollisuudenalakohtaisia toimia. Esimerkiksi tuontisementille tulisi hänen mukaansa asettaa tuontitulli, joka vastaa hiilidioksidin hinnasta EU:ssa alan teollisuudelle tulevaa lisähintaa. Näin kilpailutilanteesta tulisi reilu.

Myös terästeollisuuden reilu kilpailutilanne edellyttäisi Grubbin mukaan sitä, että hiilidioksidipäästön hinta EU:ssa olisi sama kuin muuallakin. Toisin sanoen myös tuontiteräkselle tulisi säätää rajavero.

Tanskalainen Genon K Jensen raportoi ilmastonsuojelun terveyshyötyjä koskevista tutkimuksista, joiden suuruudeksi on arvioitu 10-30 mrd euroa vuodessa. Se tulee paremmasta ilmanlaadusta ja sen myötä muun muassa vähenevistä keuhko- ja sydäntaudeista.

Tänään vihreällä ryhmällä oli oma asiantuntijakuuleminen aiheesta. Siinä kuulluista useistakin asiantuntijapuheenvuoroista jäi mieleen lähinnä kaksi viestiä.

Ensimmäinen niistä oli se, että päästövähennyksiä ei kannata painottaa hamaan tulevaisuuteen. Jos päästövähennystahti on aluksi hitaampi, lähivuosina tullaan tekemään vääriä investointeja, joiden käyttämättömäksi jäämisestä tulee myöhemmin isoja kustannuksia.

Toinen oli se, että nopeimmin fossiilisista tulee päästä eroon sähkön ja lämmön tuotannossa. Samalla pitää parantaa energiatehokkuutta muun muassa liikenteessä ja talojen lämmityksessä. Näin päästötön sähkö voi tulevaisuudessa olla energianlähde sekä liikenteelle että rakennuksille, joista viimeksi mainituissa ensisijaisesti lämpöpumppujen kautta.

Ehkä mielenkiintoisimman esityksen piti David Kennedy Britannian ilmastokomiteasta. Britanniassa on vuonna 2008 säädetty laki, joka velvoittaa alentamaan päästöjä 80 % vuoteen 2050. Kullekin viisivuotiskaudelle asetetaan “hiilibudjetti”. Kennedyn mukaan Britannian kannattaisi pyrkiä 60 prosentin päästövähennykseen vuonna 2030.

Tutkija Wolfgang Eichhammer saksalaisesta Fraunhofer-instituutista, joka on sikäläinen “VTT”, kertoi energian säästöä koskevista tutkimuksista, joita hänen laitoksessaan on tehty. EU:n tavoitteekseen asettama 20 prosentin energiansäästä vuoteen 2020 on hänen mukaansa pääosin toteutettavissa toimin, jotka säästävät rahaa investoinnin käyttöajan kuluessa.