“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Hassismi?

Parlamenttikauden lopun lähdestymisestä johtuva ruuhka jatkuu. Tänään oli muun muassa EU:n ympäristömerkin sääntöjen uudistamista koskeva ”varjokokous”, eli siis poliittisten ryhmien neuvottelu, ja sen jälkeen samasta asiasta trilogi, eli Europarlamentin, EU:n ministerineuvoston ja komission välinen neuvottelu. Sopu saatiin aikaan ja ratkaisu tarkoittaa muun muassa, että ekomerkkiä ei voida antaa tuotteelle, jossa on terveydelle haitallisimpiin kuuluvia kemikaaleja (esimerkiksi syöpää, geenimuutoksia ja hedelmättömyyttä aiheuttavia aineita). Poikkeus voidaan myöntää vain, jos tällaista ainetta sisältävä tuote on kokonaisuutena ottaen ympäristövaikutuksiltaan selvästi parempi kuin kilpailevat tuotteet.

Uuden Suomen EU-blogisivuilla olemme Eija-Riitta Korholan kanssa sanailleet viime viikon täysistuntoäänestyksestä, joka koski IPPC-direktiiviä (Integrated pollution prevention and control).

Erityisen kiinnostava kohta Korholan kirjoituksessa on hänen väitteensä, että hänen ryhmänsä brittiläinen koordinaattori on ottanut käyttöön käsitteen “hassismi” tarkoittamaan tarkoitushakuista liioittelua.

EPP-ryhmän koordinaattori eli valiokuntaryhmän vetäjä ympäristövaliokunnassa on nimeltään John Bowis. Hän on entinen terveysministeri ja erittäin korrektisti käyttäytyvä herrasmies. Yllä esitetty väite ei oikein sovi kuvaani hänestä ja päätinkin kysyä suoraan, pitääkö paikkansa, että hän käyttäisi käsitettä ”hassismi”. Hän vastasi: ”Certainly not. This is not the kind of thing I do.” (Takuulla en. Tuollainen ei kuulu tapoihini.)

Mitä tulee itse asiakysymykseen, Korhola kiistää sen, että EPP-ryhmän esityksestä niukalla enemmistöllä läpi mennyt muutosehdotus numero 133 poistaisi sitovat ilmansaasterajat muulta savupiipputeollisuudelta kuin sähkö- ja lämpövoimalaitoksilta. Asia on kuitenkin juuri näin. Korhola vetoaa siihen, että teollisuutta koskevat toimialakohtaiset parhaan tekniikan vertailuasiakirjat. Ne eivät kuitenkaan ole sitovia. Jo nykyinen direktiivi tuntee nämä parhaan tekniikan vertailuasiakirjat ja sanoo, että myöntäessään tehtaille ympäristölupia kansallisten viranomaisten tulisi käyttää niitä ohjenuorana. Tämä ei kuitenkaan ole toiminut käytännössä, oikeasti saastutuslupien ylärajan ovat muodostaneet lakiin kirjatut saasterajat. Jos savukaasujen puhdistuksen sitovat vähimmäisvaatimukset poistetaan direktiivistä, niin silloin esimerkiksi öljynjalostamoilta ja metallisulatoilta poistuvat sitovat ilmansaasterajat. Jos Suomessa teollisuus on puhtaampaa kuin monissa muissa maissa, tuo öljy-yhtiöiden ajama ehdotus ei ole myöskään Suomen etu.

Onneksi tuo muutos tuskin tulee lopulliseen lakiin, en usko, että EU:n jäsenmaiden hallitukset hyväksyvät noin dramaattista huononnusta ympäristönsuojeluun.

Korhola vetoaa myös ilmanlaatudirektiiviin. Se asettaakin rajat hengitysilmamme sisältämille saasteille. Mutta se ei koske saastelähteitä, esimerkiksi tehtaita. Sitä paitsi, pari vuotta sitten, kun ilmanlaatudirektiiviä säädettiin, EPP-ryhmä ajoi löysiä saasterajoja vedoten siihen, että ensin pitää tiukentaa saastelähteiden, kuten tehtaiden ja autojen päästörajoja. Sen jälkeen EPP-ryhmä onkin ehtinyt jo ajaa sekä autojen että tehtaiden saastepäästörajojen löysentämistä.

Poimintoja uutisvirrasta:

Nicholas Stern, ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia tutkinut Maailmanpankin entinen pääekonomisti, arvostelee poliittisia päättäjiä siitä, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen etenee niin tahmeasti. Hänen kannanottonsa täydentää viime viikolla Kööpenhaminassa pidetyn tutkijakonferenssin varoituksia, että ilmastonmuutos etenee rajummin YK:n ilmastopaneelin eli IPCC:n pahimmissakaan skenaarioissa. Stern varoittaa, että ellei päästöjä leikata ripeästi, seuraukset voivat olla tuhoisat.

Uutta tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista esimerkiksi veden saannille tulee koko ajan. Kaliforniassa vesi niukkenee ja vesipulan ennustetaan pahenevan. Jotkut maanviljelijät ovat kehittäneet uuden bisneksen, ”vesipankin”. He varastoivat vettä runsassateisina aikoina ja keräävät sitä varastoihin, joista vettä kuivana aikana jaellaan naapureillekin. Mutta eivät vesipankitkaan monivuotiselta kuivuudelta pelasta. Disneylandissa on ryhdytty puhdistamaan jätevettä oikein perusteellisesti, ja puhdistettua vettä pumpataan pohjavesivarastoihin. Laitteistossa, joka pystyy käsittelemään 265 miljoonaa litraa päivässä, käytetään mikrosuodatusta, käänteisosmoosia, ultraviolettisäteilyä ja vetyperoksidia. Vastaavanlaisia laitoksia on suunniteltu muuallekin.

Merenpinnan nousuennusteet taas kasvavat. Kööpenhaminan tutkijakonferenssissahan arvioitiin (prof Stefan Rahmstorff Potsdam-instituutista), että merenpinta voi hyvinkin nousta metrillä vuoteen 2100 mennessä, sittenkin vaikka päästökehitys olisi aika maltillinen. (Olen jossain suomalaisessa lehdessä nähnyt kysymyksen, millä perusteella merenpinnan nousuennuste kasvoi näin nopeasti. Vastaus on se, että kaksi vuotta sitten ilmestyneessä IPCC:n raportissa esitettiin arvio vain merenpinnan nousun alarajalle [18-59 cm]. Ylärajaa IPCC ei ryhtynyt arvioimaan, koska mannerjäätiköiden sulamisesta ei tiedetty tarpeeksi. Nyt siitä on jo ehditty saada uutta tietoa.) Merivirtojen ja muiden seikkojen johdosta merenpinta voi Yhdysvaltojen koillisrannikolla nousta jopa kaksi kertaa nopeammin kuin keskimäärin maapallolla. Esimerkiksi New Yorkissa hurrikaanien ja talvimyrskyjen riskit kasvavat, sanoo Jianjun Yin Floridan valtionyliopistosta.

Ilmastonmuutoksen vuoksi myös denguekuume-epidemioiden riskin arvioidaan kasvavan esimerkiksi Indonesiassa, arvioi WHO eli maailman terveysjärjestö.

Siellä täällä väitetään, että lama voi leikata kasvihuonekaasupäästöjä. Terry Barker, Cambridgen yliopistosta on esittänyt, että lama voisi leikata kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2012 mennessä jopa yli 35 %, joka oli se, mitä 1930-luvun lama aiheutti päästöille. Mutta viime vuoden päästötilastoissa lama ei näy. Sitä paitsi monissa yrityksissä on laman takia päinvastoin lykätty tai peruutettu päästövähennysinvestointeja, kun päästökiintiöitä on yli tarpeen. Ja lisäksi FAO on tuoreessa raportissaan varoittanut, että lama voi lisätä laittomia metsähakkuita, mikä tietysti sekin lisäisi hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.

Ilmaston lämpenemisen lisäksi käynnissä on ”maapallon himmeneminen” (global dimming). Etelä- ja Itä-Aasiassa, Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Afrikassa ilman saasteet huonontavat ilman läpinäkyvyyttä. Pohjois-Amerikassa tilanne on säilynyt suunnilleen ennallaan ja Euroopassa parantunut, kiitos ympäristölakien (kuten savupiipputeollisuuden saastepäästörajojen).

No, kaikkien näiden synkkien ennusteiden jälkeen yksi myönteinenkin. Al Gore on sanonut olevansa varma, että ensi joulukuussa Kööpenhaminassa kyetään solmimaan seuraava kansainvälinen ilmastosopimus. Al Gore perustaa toiveikkuutensa Obaman ohella myös siihen, että bisnesjohtajien keskuudessa on selvästi tapahtumassa asennemuutos. Asennemuutosta tapahtuu, sen olen minäkin havainnut. Mutta toivoisin että se heijastuisi myös poliitikkojen ympärillä pyöriviin teollisuuslobbareihin, joka useimmiten edustavat alansa vanhakantaisinta ajattelua. Esimerkiksi Euroopan kemian teollisuuden, autoteollisuuden ja sähköntuottajien järjestöt vaativat maanantaina laman perusteella uuden ympäristölainsäädännön panemista jäihin.

YK:n ilmastosopimussihteeristön johtaja Yvo de Boer puolestaan on vedonnut siihen, että teollisuusmaat antaisivat kehitysmaille selkeät lupaukset avusta kehitysmaiden ilmastoinvestointeihin. Ilman tätä Kööpenhaminassa ei synny sopimusta, ennustaa de Boer. Hänen puheensa on kohdistettu erityisesti tällä viikolla huippukokoukseen kokoontuville EU-maiden johtajille.

Kiinan ilmastoneuvottelija Li Gao on puhunut si
itä, että Kiinan hiilidioksidipäästöistä 15-25 % aiheutuu tavaroiden valmistamisesta rikkaiden teollisuusmaiden markkinoille. Hän vaati, että teollisuusmaat ottavat nämä hiilidioksidipäästöt vastuulleen. Mielenkiintoinen vaatimus. Sen voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että Kiinasta tuleville tuontituotteille asetettaisiin hiilidioksiditulli. Tai siten, että Kiina itse asettaisi vientiteollisuudelle hiilidioksidiveron.