Hassi haluaa suosia uusiutuvan energian tutkimusta
Tekniikka ja talous, vastine 30.1.06
Tekniikka ja talous -lehti julkaisi 26.1. jutun otsikolla "Satu Hassi kampittaa EU:n ydintutkimusta". Yhtä perusteltua olisi ollut otsikko: "Hassi haluaa vauhdittaa uusiutuvan energian tutkimusta".
Ehdotan oikaistavaksi vinoumaa, joka vuosikymmenien ajan on vallinnut EU-rahoituksessa ydinenergiatutkimuksen ja muun energiatutkimuksen välillä. Leikkaamalla ydinenergialle, mukaan lukien fuusio, menevää yhteistä EU-rahaa, voidaan kohdistaa lisää varoja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden tutkimukseen. Nämä perustelut olisivat löytyneet samasta dokumentista kuin itse ehdotuksetkin.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalle valmistelemani kaksi lausuntoehdotusta liittyvät yhteen. Toinen koskee Euratomin tutkimusrahoitusta ja toinen EU:n seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa. Euratomin kautta rahoitetaan vain ydinenergiatutkimusta, mukaan lukien fuusio. EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitetaan kaikki muut aiheet, energian lisäksi esimerkiksi lääketiede, biotekniikka ja telekommunikaatio.
Ydinenergian tutkimus on kautta vuosikymmenten saanut isommat EU-rahat kuin kaikki muu energiatutkimus yhteensä. Komission ehdotuksissa seuraaviksi tutkimusohjelmiksi tämä vinoutuma jatkuu. Sitä pahentaa vielä se, että EU-maiden pääministerit joulukuun huippukokouksessa päättivät leikata EU:n tulevien vuosien budjettikehystä. Euratomin tutkimusrahoja tämä ei leikkaa, sen sijaan kylläkin kaikkea muuta EU-varoin rahoitettavaa tutkimusta.
Ehdotan EU:n niukat yhteiset tutkimusvarat painotettavaksi niihin asioihin, jotka ovat tähdellisimpiä ilmastonmuutoksen saamiseksi kuriin.
EU on useissa yhteyksissä, muun muassa valtionpäämiesten huippukokouksissa, todennut, että ilmaston lämpeneminen pitää rajoittaa alle kahden asteen, muutoin suurkatastrofien riskit kasvavat liikaa. Ilmaston tutkijoiden mukaan tämä tarkoittaa, että teollisuusmaiden tulee leikata kasvihuonekaasupäästöjään 60-80 % vuoteen 2050 mennessä.
Fuusio on ilmastonmuutoksen torjuntaan aivan liian hidas. Optimistisinkaan fuusiotutkija ei väitä, että fuusio toimisi kaupallisesti ennen vuotta 2050. Itse asiassa kukaan ei vielä voi taata edes, että fuusio toimii koskaan.
Siksi EU:n niukat yhteiset tutkimusrahat tulee kohdentaa asioihin, joiden avulla päästöjä voidaan oikeasti vähentää lähivuosikymmeninä, eli energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Energiatehokkuuden parantaminen on useimmissa sovelluksissa jo nyt halvin tapa vähentää päästöjä, biomassa on seuraavaksi edullisin. Tuulivoiman kannattavuus laajassa skaalassa on huulilla. Ns. toisen sukupolven biopolttoaineet liikenteelle ovat hyvin lupaavassa vaiheessa. Aurinkokennojen sekä aalto- ja vuorovesivoiman arvioidaan tulevat kaupallisesti laajassa skaalassa kannattaviksi 10-20 vuoden aikana. Tätä uuden puhtaan tekniikan markkinoille tunkeutumista haluan vauhdittaa.
EU:n ja Euratomin kautta kulkeva tutkimusraha on vain pieni osa EU:n jäsenmaiden yhteenlasketuista tutkimusbudjeteista. Se, että ehdotan ydinenergiatutkimusrahojen leikkaamista Euratomin tutkimusbudjetissa, ei vaikuta mitenkään EU:n jäsenmaiden tutkimusrahoitukseen, ei myöskään siihen paljonko kukin valtio antaa rahaa ITER-hankkeelle.
On kokonaan toinen juttu, että fuusioon joskus mahdollisesti toimivana energianlähteenä liittyy myös ydinaseiden leviämisen vaara. Silti en halua kampittaa fuusiotutkimusta yleisesti. Mutta pidän tarpeellisena avoimesti keskustella myös ydinaseiden leviämisriskistä.
Satu Hassi
Tekn. lis.
Lisää tietoa aiheesta näistä osoitteista: http://www.ilmasto.org