Hainkalastus EU:ssa

KIRJALLINEN KYSYMYS KOMISSIOLLE
Satu Hassi (Verts/ALE), Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE) & Isabella Lövin (Verts/ALE) 17.9.2009

Hailajit lisääntyvät hitaasti, ja ne ovat erityisen haavoittuvia ylihyödyntämiselle ja hitaita korvaamaan kannan heikkenemistä. IUCN:n punaisessa luettelossa noin kolmasosa Euroopan hai- ja rauskukannoista on luokiteltu uhanalaisiksi. Haita on perinteisesti pidetty sivusaaliina esimerkiksi tonnikalan ja miekkakalan kalastuksessa. Tämä on muuttunut. Pelagiset hait ovat nyt Euroopan unionin pintasiimalaivastojen kohdelajeja. Voiko komissio antaa tietoja eri jäsenvaltioiden pintasiimalaivastojen saaliista? Haluaisimme tiedot eriteltyinä yksittäisten lajien ja merialueiden mukaan (Atlantti, Intian valtameri jne.)

Useat organisaatiot, kuten Oceana ja Shark Alliance väittävät, että eväpyynnin kieltävän asetuksen (EY) N:o 1185/2003(1) soveltamistapa on liian monimutkainen, käyttökelvoton ja toimimaton. Jotta eväpyynti voitaisiin kieltää todella tehokkaasti, eviä ei saisi poistaa aluksilla käsittelyä tai muuta tarkoitusta varten, mikä tarkoittaa, että maihin tuotaessa haiden evät ovat edelleen luonnollisesti kiinni, eikä poikkeuksia sallita. Lisäksi asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 määrätään, että kaupallisille kalakannoille olisi vahvistettava saalis- ja/tai pyyntiponnistusrajat. Huolimatta siitä, että haita on pyydetty kaupallisesti vuosikymmenien ajan, tätä käytäntöä ei ole sovellettu hainkalastukseen. Koska hai on YKP:n mukaan kaupallisesti hyödynnetty laji, saaliita on valvottava ja säänneltävä hallinta- tai elvytyssuunnitelmilla, joissa vahvistetaan tavoitteet ja toimenpiteet kantojen kestävälle hyödyntämiselle, määritetään saalisrajat ja kiintiöt, vahvistetaan hainkalastukseen hyväksyttyjen alusten määrä ja tyyppi ja rajoitetaan pyyntiponnistusta. Lisäksi jo ylihyödynnetyille kannoille on laadittava elvytyssuunnitelmat.

Voiko komissio kommentoida ehdotuksia? Milloin komissio ehdottaa tarkistusta eväpyyntiä koskevaan asetukseen? Mille kaupallisesti hyödynnetyille hailajeille komissio ehdottaa saalisrajoja vuodelle 2010?

(1) EUVL L 167, 4.7.2003, s.1. 
 

Joe Borgin komission puolesta antama vastaus
12.11.2009

Arvoisille parlamentin jäsenille toimitetaan oheisena EUROSTATille virallisesti ilmoitetut ja sen rekisteröimät EU:n laivaston kaikkien hailajien saalistiedot kaikilta alueilta. Tiedot on jaoteltu laji- ja jäsenvaltiokohtaisesti sekä pääkalastusalueittain, ja ne koskevat viimeisintä vuotta, jonka täydelliset tiedot ovat saatavissa (2007). Tietoihin sisältyvät myös kaikkien EU:n kalastuslaivastojen haisaaliit. Vaikka tietoja ei olekaan eritelty pyydystyypin mukaan, voidaan olettaa, että suurimman osan sinihain (Prionace glauca) ja makrillihain (Isurus oxyrinchus) saaliista pyysivät pintasiima-alukset. Haiden osalta nämä kaksi lajia ovat ehdottomasti EU:n laivaston tärkeimmät saalislajit kaikilla alueilla.

Muita EU:n laivaston pyytämiä pelagisia hailajeja ovat makohai (Isurus paucus), isosilmäkettuhai (Alopias superciliosus), kettuhai (Alopias vulpinus), valkopilkkahai (Carcharhinus longimanus), haukkahai (C. falciformis), sillihai (Lamna nasus), kampavasarahai (Sphyrna lewini), vasarahai (Sphyrna zygaena) ja ulappakeihäsrausku (Pteroplatytrygon violacea).

Aivan kuten kysyjät mainitsevat, hainkalastus kuuluu yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan. Jo nyt on olemassa tuotokseen, teknisiin toimenpiteisiin, valvontaan sekä laivasto- ja kauppapolitiikkaan liittyvää lainsäädäntöä, jonka avulla pyritään varmistamaan hainkalastuksen kestävyys. Myös muilla toimenpiteillä, vaikka ne eivät koskekaan nimenomaan haita, voi olla huomattavaa merkitystä hailajeille – erityisesti sivusaaliina pyydettyjen haiden osalta. Kyseessä ovat monivuotisten suunnitelmien osana toteutetut toimenpiteet esimerkiksi pyyntiponnistuksen valvonnan alalla.

Pintasiima-alukset pyytävät suurimman osan haisaaliistaan Intian valtameren tonnikalatoimikunnan (IOTC) ja Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) kaltaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hallinnoimilta vesiltä. Sen jälkeen kun haita koskeva EY:n toimintasuunnitelma hyväksyttiin aiemmin tänä vuonna, komissio on osallistunut aktiivisesti näiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan haiden suojelemisen edistämiseksi ja tulee esittämään marraskuussa pidettävässä ICCAT:n seuraavassa kokouksessa konkreettisia ehdotuksia eri hailajien suojelemiseksi. Komissio on hain kestävän kalastuksen ja kaupan varmistamiseksi aktiivisesti läsnä myös muilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyssä yleissopimuksessa ja villieläimistön ja ‑kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (CITES).

Aiemmin kuluvana vuonna hyväksytyn haita koskevan toimintasuunnitelman erityistavoitteisiin sisällytettiin hainevien irrottamisesta aluksella annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2003 uudelleentarkastelu, jonka komissio on sitoutunut tekemään mahdollisimman pikaisesti. Samalla se haluaa varmistaa alan parhaiden käytänteiden soveltamisen. Uudellentarkastelun perustana oleva vaikutustenarviointi on jo aloitettu, ja asiaa koskeva ehdotus on määrä esittää ensi vuonna.

Komissio aikoo edelleen vahvistaa vuodeksi 2010 saalisrajoitukset seuraavien rustokalalajien kalastukselle:

1. Rauskut (kaikki lajit) ICES-alueilla II a, IV, VI a, VII a–c, e–k, VII d, VIII, IX ja III a;
 
2. Piikkihai alueilla III a, II, IV, I, V, VI, VII, VIII, XII ja XIV;
 
3. Sillihai kaikilla alueilla;
 
4. Syvänmeren hait kaikilla alueilla (syvänmeren lajien TAC-asetus(1): syvänmeren haiden TAC = 0, sivusaaliit 10 % vuoden 2009 TACista).

Lisäksi jättiläishai- ja valkohaisaaliit on kielletty yhteisön aluksilta kaikilla vesillä.

(1) Suurin sallittu saalis.