G8-maat sopivat ilmastopäästöjen puolittamisesta

Päivän pääuutinen on, että G8-maiden huippukokous Japanissa on luvannut, että ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt maailmassa alennetaan ”ainakin” puoleen vuoteen 2050 mennessä. Myös USA:n presidentti Bush oli mukana tässä päätöksessä. Minä pidän tätä päätöstä merkittävänä virstanpylväänä. Päätöksen sanamuoto olisi tietenkin voinut olla tiukempikin. Mutta minusta tämä on voimakas signaali siitä, että pian maailmassa ei ole yhtään maata, jossa kivihiilen ja öljyn poltossa syntyviä päästöjä saisi tupruttaa taivaalle ilmaiseksi ja rajatta.

Parlamentin täysistunnossa eniten tunteita kuohutti päätöslauselma, joka koski Itämeren kaasuputkea. Lopputulos noudatteli paljolti vihreiden ehdotuksia. Kaasuputkesta pitää tehdä riippumaton ympäristövaikutusarvio ja vaihtoehtoihin pitää ottaa mukaan myös maalle rakennettava putki. Jos putki rakennetaan, sen valvontaan pitää ottaa mukaan kaikki Itämeren ympärysvaltiot. Ympäristövahinkojen korvausvelvollisuus kuuluu NordStream-yhtiölle. Liberaaliryhmä eli ALDE oli tehnyt ison liudan ehdotuksia, jotka olisivat vesittäneet päätöslauselmaa. Suurimmaksi osaksi ne hylättiin. Ihmettelin, olivatkohan tämän ryhmän suomalaisjäsenet perehtyneet siihen, mitä heidän ryhmänsä äänestysnuotit oikeasti tarkoittivat.

Istunto hyväksyi myös elintarvikkeiden lisäaineita koskevan ministerineuvoston kanssa neuvotellun kompromissin. Vihreiden ehdotus siitä, että elintarvikkeissa kiellettäisiin atsovärit, ei mennyt läpi. Sen sijaan hyväksyttiin, että pakkauksessa pitää olla merkintä jos esimerkiksi limsa tai kaikki sisältää näitä väriaineita. Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että nämä väriaineet lisäävät lasten ylivilkkautta ja käytöshäiriöitä. Se meni läpi, että jos ennestään käytettyä ainetta halutaan käyttää elintarvikkeessa nanomuodossa, sen terveysvaikutukset on arvioitava uudestaan.

Istunto hyväksyi myös lentoliikenteen päästökauppaa koskevan direktiivin, joka sekin oli ministerineuvoston kanssa neuvoteltu lopullinen ratkaisu. Lentoliikenne liitetään EU:n hiilidioksidipäästökauppaan vuodesta 2012 alkaen. Viime viikolla, kun tämä ratkaisu hyväksyttiin parlamentin ja ministerineuvoston välisissä neuvotteluissa, Euroopan lentoyhtiöiden järjestö AEA purki tyytymättömyyttään. Tulos ei siis tainnut olla ympäristön kannalta ihan huono.

Terveydelle haitallista DecaBDE-palonestoainetta valmistava teollisuus on tällä viikolla julkaissut European Voice -lehdessä koko sivun ilmoituksen, jossa se hyökkää vihreitä vastaan. Taustalla on EU:n ekomerkin kriteereistä tänä keväänä käyty kädenvääntö. EU:n komissio ehdotti, että tekstiilit ja patjat, joissa käytetään tätä palonestoainetta, voisivat saada ekomerkin. EU:n jäsenmaat eivät hyväksyneet tätä, koska sama palonestoaine on jo kielletty elektroniikkalaitteissa, nimenomaan siksi, että se on terveydelle haitallinen. Viime kuussa kymmentä teollisuudenalaa edustavat järjestöt allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jossa ne väittivät, että EU:n ekomerkistä päättävät sivuuttivat tieteellisen arvion. Europarlamentin vihreät vastasivat tähän, että mikään ei olisi ekomerkin uskottavuudelle haitallisempaa kuin sen myöntäminen sellaisille tuotteille, joiden sisältämät kemikaalit on jo toisessa tuoteryhmässä kielletty. Ekomerkinhän pitää kertoa, että tuote täyttää ankarammat vaatimukset kuin vain ne, joita laki vaatii kaikilta. Tämänviikkoisessa ilmoituksessaan DecaBDE:n valmistajat kysyvät ”kun on kyse perheesi turvallisuudesta, keneen luottaisit, tiedemieheen vai vihreään aktivistiin?”.

Huh! DecaBDE:tä ei suinkaan ole todettu turvalliseksi, päinvastoin. Ja juuri siksi se on kielletty elektroniikkalaitteissa. Aine on varsin pysyvä ja se kertyy luonnon ravintoketjuissa sekä ihmisiin että eläimiin. EU-tasolla käydään koko ajan sangen mielenkiintoista taistelua siitä, kumpi painaa enemmän, ihmisten terveys vai kemianteollisuuden voitontavoittelu.

Guardian kertoo, että kaksi italialaista kaupunkia tappelee hiekkarannoista. Leccen kaupunki haluaa kaivaa hiekkaa naapurikaupungin Brindisin edustalta. Viimeksi mainittu vastustaa, eipä ihme. Leccen pormestari uhoaa että sitten haetaan hiekkaa Albaniasta. Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa. Se, että suosittujen turistirantojen hiekat alkavat kadota aaltojen alle, on siitä yksi merkki.

Australiassa on tällä viikolla julkistettu raportit, jonka mukaan helleaallot tulevat melkein kymmenen kertaa aiempaa yleisemmiksi ja kuivuudet melkein kaksi kertaa tavallisemmiksi. Australian maatalousministeri Tony Burke sanoi, että raportti on melkein kuin katastrofiromaani.

EU:n komissio on julkaissut ehdotuksen, jonka mukaan maanteillä kulkeville rekoille voidaan asettaa tiemaksu, jolla niitä laskutetaan aiheutettujen ympäristöhaittojen perusteella.

Suomessa surkuhupaisaan maineeseen päässyt Sampo Pankki kompuroi taas. Ruotsin eläkerahastovirasto on lopettanut yhteistyönsä pankin kanssa, koska se on jättänyt lähettämättä myyntinoteerauksia, maksanut vääriä summia ja sen sellaista.

Euroopan ympäristövirasto EEA arvioi, että EU voi kattaa korkeintaan kolmasosan vuoden 2020 biopolttoainetavoitteesta ilman biopolttoaineiden tuontia. Maailmanpankki puolestaan on arvioinut, että peräti 75 % ruoan maailmanmarkkinahintojen viimeaikaisesta noususta johtuu biopolttoaineiden kasvaneesta kysynnästä. Aikaisemmin olen nähnyt arvion, jonka mukaan ruoan kysynnän kasvusta maailmassa noin puolet selittyy biopolttoaineilla.

Guardianissa on George Monbiotin aivan mainio kolumni ylikalastuksesta ja öljyn hinnasta. Muutamia poimintoja: ”Ympäri maailmaa protestoijat ovat käyneet sankarilliseen taisteluun todellisuutta vastaan. … Öljy on loppumassa ja he vaativat hallituksia tekemään asialle jotakin. … Uusimmat tähän surrealistiseen protestiin liittyjät ovat kalastajat, jotka lakkoilevat Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa ja Japanissa. … Kalastajat varoittavat, että ellei heitä auteta, tuhannet joutuvat romuttamaan veneensä ja ripustamaan verkkonsa naulaan. Tämä kauhea näkymä meidän tulee kohdata koko sydämestämme välipitämättöminä. … Espanjan kalastajien julistama lakko on vuosikausiin paras uutinen Euroopan kalakannoille. Pohjatroolaajat – jotka hävittävät merenpohjan ja kauhovat ylös massiivisen sivusaaliin – varoittavat että heidän elinkeinonsa voi romahtaa vuodessa. Hurraa sillekin! … Miksi on niin vaikeaa ratkaista tämä asia? Miksi jokainen kalastusalueiden edustaja uskoo, että hänen pitää puolustaa vaalipiirinsä oikeutta varmistaa, ettei heidän lapsilleen jää mitään perittävää?”

Illalla olin kemianteollisuuden tarjoamalla illallisella, jolla puhuttiin kauniisti siitä, miten alan tuotteet, esimerkiksi polyuretaanilämpöeristeet auttavat vähentämään energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Mutta kuten arvata saattaa, varsinainen viesti oli että kemianteollisuudelle pitää jakaa päästökaupan päästökiintiöt ilmaiseksi.

Tällaisissa tilanteissa kuulee tietysti myös parlamentin sisäisiä juoruja. Nyt kuulin EPP-ryhmän eli konservatiiviryhmän sisäisistä kiistoista EU:n ilmastopaketin käsittelyssä. Eija-Riitta Korhola oli kuulemma ryhmän keskusteluissa vakuuttanut useampaan kertaan, että hänen ehdotuksensa eivät suinkaan ole teollisuuslobbarien kynästä, hän on aivan riippumaton ja ehdotukset ovat ihan hänen omiaan.