EU-tietosuoja tulee päivittää nykyaikaan – Vihreä raportoija vastaan ylikansalliset nettijätit
Tiesitkö, että Facebook-tykkäysten ja muiden nettiin kertyvien tietojen perusteella voi melko tarkasti päätellä vaikkapa poliittisen kantasi ja seksuaalisen suuntautumisesi, ja jopa sen, onko sinulla salainen rakastaja? Haluatko, että ”isoveli” voi valvoa, missä liikut, mitä ostat, mistä tykkäät facebookissa, mitä tietoja etsit netistä, keiden kanssa olet yhteydessä?
Haluatko, että firmat voivat käyttää markkinoinnissaan tietoja, joita huomaamattasi keräävät sinusta? Haluatko, että nämä tiedot voivat joskus vuotaa mahdollisille tuleville työnantajillesi tai jollekulle, joka haluaa vahingoittaa sinua? Haluatko, että vakuutusyhtiö saa nämä tiedot, kun haet henki-/ sairaus-/auto-/palovakuutusta?
Perustuslaki on Suomessa melkein sata vuotta taannut kansalaiselle oikeuden siihen etteivät muut urki hänen kirjeitään ja puheluitaan. Entä netti? Haluatko, että sinun on valittava, haluatko suojella yksityisyyttäsi, vai käytätkö nettiä ja sen mahdollistamia palveluja? Tietosuojaa tarvitaan, jotta meillä voisi olla molemmat, yksityisyys ja netti.
EUn tietosuojalainsädäntö on vuodelta 1995. Tuona vuonna Suomen eduskunnan sähköposti oli vasta pari vuotta osannut kuljettaa eteenpäin ään ja öön pilkut, internetin käyttöä vasta opeteltiin, Facebookista ja tviiteistä ei kukaan ollut kuullut. Tietosuojan säännöt todella kaipaavat päivitystä.
EU-parlamentin LIBE-valiokunta, kansalaisvapauksien ja oikeuksien valiokunta, otti kantaa tietosuojaan uudistamiseen viime viikolla. Neuvotteluja asiasta veti vihreä saksalaismeppi Jan-Philipp Albrecht. Hän on kuukausien ajan tehnyt hartiavoimin työtä ja valiokunnan isolla enemmistöllä hyväksymä asetus onkin iso askel parempaan.
Tietosuoja kuuluu koko parlamenttikauden kiihkeimmin lobattujen asioiden joukkoon. Vastakkain ovat olleet toisaalta ihmisen oikeus yksityisyyteen, toisaalta muun muassa Googlen, Facebookin ja Amazonin halu tehdä rahaa meistä keräämillään tiedoilla, kuten henkilökohtaisen nettiprofiilimme mukaan kohdennetuilla mainoksilla. Näiden yhtiöiden eli ”Big Datan” rinnalla onkin kiivaasti lobannut myös USA:n kauppakamari.
”Big Data” pelkää myös sitä, että jos EUhun säädetään tiukka tietosuoja, se leviää muihinkin maanosiin, Etelä-Amerikkaan, Aasiaan, Afrikkaan, ja ehkä lopulta myös Yhdysvaltoihin.
Koko EU-parlamentti ei suinkaan heti kättelyssä ollut kansalaisten tietosuojan puolella. 19 meppiä oikeistosta ja keskustasta jätti ´muutosehdotuksia, jotka olivat suoraan nettijättifirmojen vaatimuksista kopioituja. Kaiken kaikkiaan muutosehdotuksia jätettiin melkein 4000.
Oikeisto- ja keskiryhmät muodostavat EU-parlamentissa enemmistön ja jättifirmojen lobbarina hääri myös entinen demarimeppi, joten alun perin ei ollut lainkaan varmaa, että parlamentin enemmistö saadaan tiukan tietosuojan taakse.
Kesällä Edward Snowden tuli avuksi. Hänhän paljasti, että USAn turvallisuusviranomainen NSA on vakoillut yli 100 000 ihmisen viestejä Facebookissa, Skypessä ja Tvitterissä, myös eurooppalaisia. Mainitut nettifirmat ovat olleet vakoilussa mukana.
Snowdenin paljastukset ja niiden saama valtava julkisuus auttoivat ratkaisevasti sitä, että vahvan tietosuojan taakse saatiin LIBE-valiokunnan suuri enemmistö.
LIBE-valiokunnan hyväksymä asetus parantaisi tietosuojaamme radikaalisti. Ihmisistä ei enää saisi kerätä järjestelmällisesti tietoja ilman ihmisen itse antamaa valtuutusta, joka pitää pyytää selvästi ja helppotajuisesti. Ihmiselle tulee oikeus ”tulla unohdetuksi”, saada omat tietonsa poistetuiksi. Tietosuojaa tulee noudattaa myös EUn ulkopuolella, myös Yhdysvalloissa.
LIBE-valiokunta haluaa kieltää nettifirmoilta myös tietojen antamisen EUn ulkopuolisten maiden, käytännössä USAn viranomaisille, ellei tietosuojaviranomainen anna siihen lupaa.
Lopullinen EU-laki syntyy vasta kun asia on valmiiksi neuvotteltu parlamentin ja ministerineuvoston eli EU-maiden hallitusten välillä. Parlamentin tavoitteena oli, että neuvottelut saadaan käytyä vielä ennen ensi toukokuun EU-parlamenttivaaleja.
Äskettäin pidetyssä EU-huippukokouksessa koettiin kuitenkin takaisku. Pääministerit päättivät lykätä tietosuojan käsittelyä. Tiettävästi taustalla on amerikkalaisten firmojen ohella myös USAn hallituksen ankara painostus.
Mielestäni on tosi erikoista, että EU-maiden pääministerit antoivat periksi USAn painostukselle, juuri tällaisella hetkellä kun on paljastunut, että USA vakoilee jopa valtionpäämiehiä, myös eurooppalaisia liittolaisiaan, Saksan liittokansleri Angela Merkeliä myöten.
Lapin radiolle 30.10.2013