“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

EU-maiden hallitukset haluavat avata ovet eläinkloonien lihalle ja maidolle

Tänä aamuna noin kello 6.30 kaatui vuosikausia neuvoteltu EU-lakiesitys, viralliselta nimeltään uuselintarvikeasetus. Viime vaiheen suurin kiista koski eläinten kloonausta lihan ja maidon tuotannossa.

Koko lain kaatuminen on tosi harvinaista. Se, että nyt kävi näin, johtuu mielestäni paljolti EU:n terveyskomissaari Dallin keskittymisestä ajamaan ulkomaisen kloonausbisneksen etua kuluttajien oikeuksien ja eläinsuojelun kustannuksella.

Parlamentti vaati suurella enemmistöllä että ruoan tuotannossa ei saa käyttää kloonattuja eläimiä eikä myöskään niiden jälkeläisiä.

Mitä vikaa kloonauksessa siis on? Kloonaus on eläinsuojeluongelma. Itse kloonaus on eläimelle tuskallinen prosessi. Kloonaamalla aikaansaadut raskaudet menevät kesken paljon normaalia useammin. Syntyneet kloonit sairastavat enemmän ja elävät lyhyemmän elämän kuin normaalisti siinneet lajitoverinsa.

Komissio ja ministerineuvosto ajoivat kieltoa vain itse kloonien käytölle. Se kuulostaa ensi alkuun hyvältä, mutta ei tosiasiassa muuta mitään, koska varsinaisia klooneja kukaan ei aiokaan lypsää tai panna lihoiksi.

Kloonibisneksen idea on käyttää eläinklooneja kalliina siitoseläimiä, eli siis tehdä rahaa myymällä kloonien spermaa ja alkioita.

Tätä bisnestä komissio ja ministerineuvosto eivät halunneet suitsia edes sillä, että kloonien vasikoiden, porsaiden ja karitsojen liha ja maito merkittäisiin kattavasti.

Toisin sanoen komissio ja ministerineuvosto halusivat, että eläinten kloonausta vastustavat kuluttajat voivat tietämättään syödä kloonien jälkeläisten lihaa ja maitoa. Tätä me parlamentin neuvottelijat emme voineet hyväksyä.

Viimeisinä neuvottelupäivinä olimme valmiita luopumaan kloonien ”lapsenlapsia” koskevista rajoituksista eli siihen, että rajoitukset koskisivat vain ”lapsia”, siis ensimmäistä jälkeläispolvea.

Viime tunteina olimme valmiita myös siihen, että kloonien ensimmäistä jälkeläispolvea, tai niistä saatua lihaa ja maitoa, koskisi vain merkintäpakko, jotta kuluttaja tietää mitä syö.

Merkintäpakko on tärkeä, koska mielipidetiedustelujen mukaan noin 70 % EU-maiden kuluttajista ei halua syödä kloonaamisen avulla tuotettua lihaa ja maitoa. Jos ei ole merkintää, kuluttajalta viedään valinnan oikeus.

Komissio ja ministerineuvosto olivat valmiita vain siihen, että kloonien vasikoista saatu tuore naudanliha merkitään. Kaiken muun, kuten maidon, sian- ja lampaanlihan, ynnä muun, merkinnän ministerineuvosto halusi siirtää hamaan tulevaisuuteen epämääräisten lupausten varaan.

Toisin sanoen komissio ja neuvosto halusivat siirtää merkinnän epämääräiseen tulevaisuuteen. Sillä välin USA:ssa ja Argentiinassa tuotetuista klooneista peräisin oleva liha ja maito ehtisi hyvinkin vallata alaa EU-maiden kaupoissa.

Parlamentti vaati, että tuore naudanliha, jonka merkitsemiseen vaikka heti ei ole mitään teknistä estettä, tulee merkintäpakon alaiseksi 6 kuukauden kuluttua ja kaikki muu kloonien jälkeläisistä saatu ruoka 2 vuoden siirtymäajan jälkeen. Jos tuona aikana tehdyt selvitykset osoittavat tiettyjen ruokien merkinnän käytännössä mahdottomaksi, niille voidaan myöntää poikkeus.

Parlamentti ei siis vaatinut kloonilihan ja maidon merkintää jos se on oikeasti mahdotonta. Mutta vaadimme, että se pitää osoittaa mahdottomaksi ennen kuin poikkeus myönnetään.

Komissio ja ministerineuvosto eivät tähän suostuneet. Toisin sanoen ne halusivat avata EU:n ovet auki kloonilihalle ja maidolle ja vieläpä ilman että kuluttaja saa mahdollisuutta tietää mitä syö.

Tätä asiaa hierottiin pisimmän kaavan mukaan. EU-lakeja voidaan päättää lyhyemmälläkin päätösmenettelyllä, mutta tässä asiassa sekä parlamentti että ministerineuvosto kävivät loppuun asti kaksi käsittelyä, ja olivat vielä sekin jälkeen erimielisiä. Sitten alkoi niin sanottu sovittelu ministerineuvoston ja parlamentin välillä.

Jos sovittelussa ei saada sopua määräajassa, koko lakiesitys raukeaa. Uuselintarvikeasetuksen määräaika on tänään. Viime yönä kuuden jälkeen sekä parlamentin että ministerineuvoston neuvottelijat totesivat, että sopua ei synny, koko laki kaatuu.

Kuten sanottu, tällainen tilanne, jossa koko laki kaatuu sovittelussa, on hyvin harvinainen. Ilmeisesti terveyskomissaari Dalli laski, että parlamentin neuvottelijat loppujen lopuksi taipuvat. Hän arvioi väärin.

Neuvottelujen kuluessa parlamentin neuvotteluvaltuuskunta kiisteli monista asioista. Mutta viime yönä kuuden aikaan olimme yksimielisiä, että emme hyväksy komission ja neuvoston ehdotusta.

Kun koko EU-asetus kaatui, kaatui samalla myös monta sinänsä hyvää asiaa, josta oli saavutettu sopu. Se on ikävää. Mutta emme siltikään halua antaa avointa valtakirjaa syöttää kansalaisille kloonibisneksen tuottamaa lihaa ja maitoa ilman että ihmiset saavat sitä edes itse tietää.

Minusta on skandaali, että EU-komissaari, jonka vastuualue on kansalaisten terveyden suojelu, oikeasti keskittyy ajamaan ulkomaisen kloonausbisneksen asiaa, eläinsuojelun kustannuksella.

Suomen hallituksen linja vaikutti oudolta. Suomessa ministeri Anttila on antanut ymmärtää, että Suomi ajaa eläinten kloonauksen kieltoa mahdollisimman laajalti. Ministerineuvoston muiden maiden neuvottelijoilta saamiemme tietojen mukaan Suomi ei oikeasti ajanut tätä linjaa, ainakaan aktiivisesti, vaan pikemminkin peesasi kloonibisnestä myötäileviä maita.