Energiapomot Greenpeacen linjoilla

Kolumni Hämeen Sanomissa 10.7.2008

Ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä on leikattava ainakin puolella vuosisadan puoliväliin mennessä. Näin totesi G8-klubin eli maailman rikkaimpien maiden johtajien kokous tällä viikolla Japanissa. Vielä muutama vuosi sitten juuri kukaan ei olisi voinut uskoa, että USA:n presidentti Bush hyväksyy tällaisen päätöksen.

Maailmassa tapahtuu muutakin, jota ei olisi pari vuotta sitten uskonut. Kesäkuun lopulla olin tilaisuudessa, jossa Greenpeacen edustaja sanoi, että maailman energiajärjestön IEA:n uusin energiavisio muistuttaa hämmästyttävässä määrin Greenpeacen "energiavallankumous" -skenaariota. Paikalla ollut IEA:n edustaja myönsi tämän todeksi.

Kiinnostuin ja hankin käsiini kesäkuun alkupuolella ilmestyneen IEA:n julkaisun, nimeltään "Energy Technology Perspectives".

IEA on vanhoillisena tunnettu energia-alan asiantuntijajärjestö. Pari vuotta sitten se ennusti, että nykymenolla öljynkulutus kasvaa vuosisadan puoliväliin mennessä 70 % ja hiilidioksidipäästöt yli kaksinkertaisiksi. Ihmiskunnan kannalta tämä olisi tuhoisaa, koska se johtaisi katastrofaalisen voimakkaaseen ilmastonmuutokseen.

Ilmastoystävällisemmissä tulevaisuusvisioissaan IEA on parhaimmillaan pitänyt mahdollisena päästöjen vakiinnuttamista nykytasolle, mikä ei ikävä kyllä riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mutta nyt IEA siis on julkaissut reseptit teknisistä ratkaisuista, joilla maailman kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2050 mennessä, eli tehdään se, mitä G8-maiden johtajat alkuviikosta lupasivat.

Valtaosan eli melkein 80 % päästövähennyksistä IEA saa "vihreistä" keinoista, uusiutuvasta energiasta ja energiaa säästeliäämmin käyttävästä tekniikasta sekä kivihiilen vaihtamisesta puhtaampiin polttoaineisiin. Ydinvoiman osuus on vain 6 % ja loput tulee hiilidioksidin talteenotosta.

IEA on huomattavasti korottanut arviotaan uusiutuvan energian mahdollisuuksista. Tärkein syy tähän on kehitys Kiinassa, jossa tuulivoima ja aurinkoenergia ovat viime vuosina edeneet jättiharppauksin.

Entä mitä lysti maksaa? IEA:n mukaan vuotuiset investoinnit maksavat 1100 miljardia dollaria eli noin 750 mrd euroa. Se on tietenkin valtava summa. IEA sanoo kuitenkin, että lopputulos jää plussan puolelle, koska samalla vähennetään rutkasti öljyn, kivihiilen ja kaasun kulutusta, mikä säästää kuluja.

Muutamassa vuodessa ajattelutapa on muuttunut valtavasti. Kun ilmastonmuutos on tunnustettu todelliseksi ja vakavaksi ongelmaksi, ympäristöväen kauan tarjoamat keinotkin alkavat kelvata, kuten päästöjen muuttaminen maksullisiksi joko ympäristöveroilla tai päästökaupalla. Nyt jopa energia-alan vanhoillisessa linnakkeessa IEA:ssa ajattelu lähenee ympäristöjärjestöjen linjaa.

Uusiutuvaan energiaan ei vain uskota yhä laajemmin, ala myös kasvaa bisneksenä huimaa vauhtia, ja kasvu on levinnyt Euroopasta Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Intiaan. Tuore YK-raportti puhuu "uudesta kultakuumeesta". Riskisijoittajat panevat uuden energiatekniikan firmoihin isoja rahoja.

Yksi osa uusiutuvasta energiasta muuttuu kuitenkin koko ajan kiistanalaisemmaksi, nimittäin liikenteen biopolttoaineet. Tänä vuonna on suorastaan satanut arvovaltaisia raportteja, jotka sanovat että biopolttoaineiden tuotanto on osaltaan ollut nostamassa ruoan hintaa ja pahentamassa maailman nälkää, ja että biopolttoainebuumi johtaa uusien peltojen raivaamisen kautta sademetsien hävittämiseen, mikä on ilmastolle tuhoisaa. Uusin kriittinen raportti tuli Maailmanpankista.

Europarlamentin ympäristövaliokunta otti tällä viikolla kantaa uusiutuvaan energiaan. Valiokunta tuki EU:n pääministerien asettamaa tavoitetta nostaa uusiutuvan energian osuus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Sen sijaan liikenteen biopolttoaineiden kohdalla valiokunta haluaa edetä varovaisesti. Valiokunta katsoi, että liikenteessä pitää suosia niitä "vihreitä" vaihtoehtoja, jotka eivät kilpaile ruoan tuotannon kanssa. Tällaisia ovat uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö ja vety sähkö- ja vetyautoille sekä ruoaksi kelpaamattomista aineksista (kuten oljet, metsähake, biojäte ja levät) valmistetut biopolttoaineet ja biokaasu.

Omalla äärilinjallaan oli suomalainen Eija-Riitta Korhola. Suomessa hän on ankarasti arvostellut liikenteen biopolttoaineita. Europarlamentissa hän kuitenkin esitti, että biopolttoaineen lisäämistavoite olisi EU:n jäsenmaita velvoittava, kunhan sen raaka-aineeksi hyväksytään turve – ilmaston kannalta kaikkein tuhoisin vaihtoehto. Muun uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian sekä metsähakkeen lisäämistavoitteen hän olisi muuttanut sitovasta ohjeelliseksi. Hän jäi näine ehdotuksineen lähes yksin.