“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Arviot kemikaalien syöpäriskeistä vaihtelevat

21.11.2005
 
Minua on julkisesti arvosteltu siitä, että olen puhunut tutkimustuloksesta, jonka mukaan kampaajilla on kohonnut syöpäriski.
 
Selvyyden vuoksi todettakoon, että kyseinen tutkimustulos ei ole minun keksimäni. Se julkistettiin useissakin suomalaisissa päivälehdissä syksyllä 2004 laajemman Kuntoutussäätiön tutkimuksen yhteydessä, jossa käsiteltiin suomalaisten kuolinsyitä. Monet näistä uutisista oli otsikoitu, että syöpä on työssäkäyvien suomalaisnaisten yleisin kuolinsyy. Kampaajien muita suurempi syöpäriski oli minusta yllättävä asia. Tarkistin, että tuo tutkimustulos on olemassa. Käsittääkseni se edelleenkin löytyy netistä.
 
On tietenkin helpottavaa saada kuulla se, mitä keskiviikon 16.11. A-talk-ohjelmassa kerrottiin, eli että perusteellisempi tutkimus osoittaa tiedon kampaajien kohonneesta syöpäriskistä vääräksi. Tietenkin korjaan virhetiedon omilta nettisivuiltani.
 
Mutta arviot kemikaalien aiheuttamien syöpien määrästä näyttävät vaihtelevan suuresti. Ymmärtääkseni erot riippuvat siitä, puhutaanko syövistä, jotka voidaan aivan vedenpitävästi todistaa kemikaalien aiheuttamiksi, vai siitä, kuinka suurta osaa syövistä voidaan vahvoin perustein epäillä kemikaalien aiheuttamiksi. Tästä johtunee se, että Suomen “virallisen tiedon” mukaan vain 2-3 % kaikista syövistä aiheutuu kemikaalialtistuksesta, kun taas ranskalaisen syöpätautien professorin Dominuque Belpommen mukaan teolliset kemikaalit aiheuttavat peräti puolet syövistä Euroopassa.
 
Syöpä ei kuitenkaan – onneksi – ole yleisin kemikaalien aheuttama sairaus. Allergiat ja astmat ovat pajon yleisempiä. Kolmasosan ammattitaudeista arvioidaan johtuvan kemikaaleista. Valtaosin kyse on juuri allergioista, astmoista ja ihottumista.
 
Kemikaalien terveysvaikutuksista itseäni huolestuttavat ehkä eniten vaikutukset hedelmällisyyteen. Eurooppalaisten miesten sperman laatu on heikentynyt useita kymmeniä vuosia. Tanskalaisen professori Tina Jensenin mukaan miehillä, joiden spermassa on erityisen vähän eläviä siittiöitä, on virtsassa kohonneet ftalaattipitoisuudet. Myös suomalaisen siittiökatotutkijan professori Jorma Topparin mukaan ftalaateilla on osuus asiaan, hänen mukaansa odottavan äidin elimistössä olevat ftalaatit häiritsevät poikasikiön kivesten kehitystä (Iltalehti 18.11.05). Ftalaateilla pehmennetystä muovista tehtyjä esineitä on meidän jokaisen elinympäristössä vaikka kuinka paljon.
 
Suola ja alkoholi ovat vaarallisia. Mutta ainakin jokainen aikuinen päättää itse, paljonko niitä suuhunsa panee. Sitä paitsi ne poistuvat elimistöstä. Mutta monet niistä kemikaaleista, joille altistumme tietämättämme, pysyvät elimistössämme vuosikymmeniä ja ympäristössä kenties vuosisatoja.
 
Satu Hassi
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja