“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Yritin olla rehellinen työnantaja

Yritämme Jukan kanssa hoitaa remonttihommia ihan laillisesti. Ei aina ole ihan yksinkertaista. Yksi talossamme ahkeroivista ammattimiehistä tekee työtä palkansaajana, eikä yrittäjänä. Hänen laskunsa perusteella oli kyllä helppo vähentää maksetusta palkasta verokirjan prosentin mukainen ennakonpidätys.

Mutta miten sen veroennakon maksaa oikeaan paikkaan? Ja mitä muita työnantajamaksuja pitää maksaa? Kas, siinä pulma. Jukka kävi verohallinnon sivuilla, nosti kädet pystyyn ja delegoi asian minulle.

Verohallinnon nettisivut oli helppo löytää, vero.fi. Mutta minäkään en tullut hullua hurskaammaksi. Kirjoitin hakusanan “ennakonpidätys”, ja menin sinne, minne ohje neuvoi. Siellä oli kaikenlaista ennakonpidätysten suuruuksista ja tilitysajoista yms. Mutta ei sitä, minne ja miten se maksetaan. Myöskään lomakeluetteloista en löytänyt sopivan tuntuista otsikkoa. Useimmin kysytyistä kysymyksistäkään ei ollut apua, ne käsittelivät lähinnä yritysverotukseen liittyviä asioita.

Ei taida olla ihan yleistä, että yksityishenkilö maksaa palkkaamansa työntekijän verot lakien mukaan, kun se, miten homma tehdään kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, ei kuulu verohallinnon “usein kysyttyihin kysymyksiin”.

Suljin nettisivun ja pyysin numerotiedustelua yhdistämään Tampereen verovirastoon. Puhelu yhdistettiin jonkinlaiseen koko maan verohallinnon keskukseen. Selitin keskukselle asiani, ja hän yhdisti minut eteenpäin. Kun selitin asian virkailijalle, hän sanoi että puhelu tuli ihan väärään paikkaan. Hän ei voinut yhdistää puhelua eteenpäin, vaan antoi uuden numeron, 020 697012.

Uudessa numerossa jouduin jonottamaan, mutta en onneksi kauan. Sieltä sain tiedon, että asia hoituu verohallinnon nettisivuilta löytyvän lomakkeen 7619 kautta, joka taas on otsikon “oma-aloiteverot” alla (ja minä kun luulin että veroja maksetaan siksi että laki sanoo niin).

Kysyin, paljonko pitää maksaa sotua ja mitä muita pakollisia maksuja on maksettava, ja minne. Sotuprosentti on kuulemma 2,771 % ja työeläkemaksusta pitää ottaa erikseen yhteyttä Eteraan (kai se paikka jonka nimi ennen vanhaan oli Eläketurvakeskus). Virkailija antoi Eteran numeron.

No, soitin Eteraan. Siellä virkailija lupasi lähettää meille laskun tästä työeläkemaksusta. Onneksi minulla oli junassa, jossa asiaa hoidin, mukanani kyseisen ammattimiehen sotunumero ja hänelle maksetun bruttopalkan määrä. Eterassa ei kuulemma ole mahdollista panna laskun kanssa samaan kirjeeseen ohjetta siitä, miten seuraavan kerran palkkaa maksaessamme hoidamme homman netitse. Mutta virkailija meni itse heidän nettisivuilleen ja etsi oikean polun, ensin www.etera.fi, sieltä verkkopalvelut ja sieltä edelleen renkipalvelut.

Mutta ei homma ollut vielä valmis. Pitää kuulemma vielä ottaa työnantajan tapaturmavakuutus. Ja se pitää hoitaa erikseen vakuutusyhtiön kanssa.

Huh! Olen vuosia sitten kansanedustajana ehdottanut, että tällainen satunnainen työnantaja saisi maksaa kaikki pakolliset työnantajamaksut yhdellä kertaa verottajalle, verottaja laskisi “kruunulle” menevien maksujen oikeat määrät, ilmoittaisi kansalaisille niiden yhteissumman, ja jakelisi rahat oikeisiin putkiin eteenpäin. Perustelin ehdotustani sillä, että pimeitä palkkoja maksetaan jonkin verran ihan siksi, kun kaiken hoitaminen laillisesti on niin monimutkaista.

Sain ehdotukseeni vastaukseksi naurua. Kuulemma olin ihan pudonnut kelkasta, nykyisin on NIIIIIN helppoa hoitaa kaikki työnantajan velvoitteet oikein. Muistan väitelleeni asiasta muun muassa Pentti Arajärven kanssa, silloin kun hän vielä oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan neuvos. Hän vakuutti kivenkovaan, että kaikki on helppoa ja vesiselvää.

No, totta puhuen en huomannut, että olisi helppoa.

Päivän uutiset kertovat, että TVO ja Fortum valmistelevat ydinvoimalupahakemusta. Niillä, jotka hinkuvat Suomeen uusia ydinvoimaloita, alkaakin olla kiire. Lisäydinvoima on nimittäin tarpeetonta, jos Suomi oikeasti toteuttaa oman osuutensa EU:n uusiutuvan energian tavoitteista. Myös ydinvoimalobbarit tietävät tämän, ja olenpa nähnyt jonkun heistä tunnustavan sen julkisestikin.

Laki sanoo, että uudelle ydinvoimalaitokselle voidaan myöntää lupa vain, jos se on “yhteiskunnan kokonaisedun mukaista”. Tekniikkamaa Suomen kokonaisedun mukaista on luoda kotimaanmarkkinat sille tekniikalle, jonka myynti maailmassa paisuu nopeammin kuin pullataikina, eli uusiutuvaa energiaa hyödyntävälle tekniikalle, ja kehittää näin uusia vientivaltteja. Uusiutuvan energian maailmanmarkkinat kasvavat yli 30 %:n vuosivauhtia, vastaavaan tapaan kuin kännykkämarkkinat 90-luvulla. Siitä kelkasta jäämme auttamatta jos panemme rahat ulkomaiseen ydinvoimaan.