“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Viisinkertaistuuko luonnonvarojen kulutus?

Useassa eurooppalaisessa sanomalehdessä puhutaan eilisestä ”supertiistaina”, koska europarlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin eilen niin isosta ja tärkeästä paketista ilmastolakeja.

Vasta tänään näin kannanoton, jossa joukko isoja firmoja energiaintensiivisiltä aloilta tuki siirtymistä päästöoikeuksien jakoon huutokaupalla. Nimen ”EU Corporate Leader´s Group on Climate Change” alle ryhmittyneet toimitusjohtajat edustivat firmoja Allianz , Fortis, Holcim, Kingfisher, Philips, Shell, Skai, Skanska, Tesco ja Vodafone. Mukana on siis muun muassa öljyä, sähkötekniikkaa, pankkia, sementtiä, rakennusfirmaa, vähittäiskauppaa.

Erinäisissä keskusteluissa päivän mittaan liikkui villejä huhuja siitä, että hävittyään eiliset äänestykset konservatiivisen EPP-ryhmän oikeistosiipi yrittää löytää tapoja viivyttää koko ilmastopaketin käsittelyä.

Muutama poiminto tässä välillä maailmalta tulleista ilmastouutisista:

Britannian ilmatieteen laitos eli Met Office on lokakuun alussa julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan vuodesta 2010 alkaen globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi alentaa 3 % vuosittain, jotta voitaisiin estää ilmaston lämpeneminen yli 2 asteella (jota yleisesti pidetään megariskien rajana). Tämä on tiukempi päästövähennysvauhti kuin IPCC sanoo, IPCC sanoo että globaalit päästöt pitäisi kyetä kääntämään laskuun viimeistään vuonna 2015. Met Officea on pidetty arvioissaan varovaisena, siksi uusi linjanveto herätti huomiota ja huolta.

WWF puolestaan on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan tiukasta kasvihuonekaasujen vähennyspolitiikasta saataisiin huomattavat terveyshyödyt, koska tietenkin hengitysilmamme puhdistuisi kun energiaa tuotettaisiin puhtaammilla menetelmillä. Raportin mukaan EU saisi 6,5 – 25 mrd euron vuotuiset säästöt terveysmenoissa, jos päästötavoitteeksi otettaisiin heti 30 %:n vähennys (eikä 20 %:n) vuoteen 2020 mennessä, verrattuna vuoteen 1990. Tätä nykyä ilmansaasteiden aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat maksavat terveydenhoito- ja lääkekuluina 3-9 % EU-alueen kansantuotteesta.

Saksan liittopäivät, eli sikäläinen eduskunta, on päättänyt ruveta ostamaan vihreää sähköä. Ydin- ja kivihiilisähkö ei siis enää kelpaa. Aloite päätökseen tuli vihreiltä. Hyvä! Kunpa Suomen eduskunta seuraisi esimerkkiä.

Tänään lounasaikaan oli tilaisuus, jossa käsiteltiin komission ehdotusta kestävän tuotannon ja kulutuksen EU-toimintaohjelmaksi. Timo Mäkelä komissiosta kertoi, että jos luonnonvarojen kulutus kasvaa nykytahtia, vuoteen 2050 mennessä se on viisinkertaistunut. (En kyllä pidä tätä mahdollisena, koska ihmiskunta ylittää jo nyt sen kulutuksen, jonka maapallo pystyy kestävästi ylläpitämään. Tämä tarkoittaa, että ellei meininkiä muuteta, seuraa romahdus muodossa tai toisessa.)

Ryhmä ilmastoasiantuntijoita on kehottanut EU-lainsäätäjiä pysymään lujina ja torjumaan teollisuuslobbarien vaatimukset päästöoikeuksien ilmaisjaon jatkamisesta vuoden 2013 jälkeenkin. Raportin mukaan päästöoikeuksien huutokauppa on ”taloudellisesti järkevää”. No, tätä neuvoa ympäristövaliokunnan enemmistö noudatti eilisessä äänestyksessä.

Britanniassa on ilmestynyt asiantuntijaraportti, jossa vaaditaan lähes koko sähköntuotannon ”dekarbonisoimista” vuoteen 2030, eli siis fossiilien käytön lopettamista sähköntuotannossa. Vaikka tämä maksaakin, raportin mukaan se ei silti estäisi talouskasvua, korkeintaan hidastaisi.

Mäkelä jatkoi, että 70-80 % kulutuksemme ympäristövaikutuksista aiheutuu kolmesta asiasta: ruoka ja juoma, talot (mukaan lukien niiden lämmitys ja jäähdytys ja laitteistot) sekä kuljetukset.

Doreen Fedrigo EEB:sta, joka on ympäristöjärjestöjen kattojärjestö, kritisoi komission ehdotusta muun muassa siitä, että Mäkelän mainitsemat kolme keskeisintä kulutuksen aluetta oikeastaan melkein loistavat siitä poissaolollaan. Kollega Anders Wijkman kritisoi sitä, että yhä useammat tuotteet suunnitellaan tietoisesti kestämään vain lyhyen aikaa. Esimerkiksi matkapuhelinyhtiöiden menestys riippuu siitä, että ihmiset vaihtavat kännykkänsä uusiin keskimäärin puolentoista vuoden välein.

Keskustelimme muun muassa valtion ja kuntien hankintapolitiikasta. Komissio ehdottaa EU:n jäsenmaille ei-sitovaa tavoitetta että puolet julkista hankinnoista on ”vihreää” vuoteen 2010 mennessä, ja sitova tavoite on että 10 % julkisista hankinnoista kohdistuu kyseisen kategorian parhaisiin tuotteisiin, siis ympäristön kannalta parhaisiin. Mäkelä sanoi myös kannattavansa listan laadintaa uhanalaisista luonnonvaroista, samaan tapaan kuin on lista uhanalaisista eläimistä.

Täysistunnossa puhui odotettu vieras, Ingrid Betancourt, joka oli Kolumbiassa sissien vankina yli kuusi vuotta. Ikävä kyllä en ehtinyt häntä kuuntelemaan, mutta ne jotka pääsivät paikalle, kertoivat silmiensä kostuneen useammankin kerran. Betancourt sanoi uskovansa sanan voimaan, sanalla voimme taistella vihaa ja väkivaltaa vastaan.

Illalla söin illallista suomalaisen lukiolaisryhmän kanssa, joka on vieraanani. Vielä sen jälkeen piti lähteä täysistuntoon, koska minun piti siellä käyttää vihreiden puheenvuoro Pohjoisen Jäämeren alueen hallintaa koskevasta päätöslauselmaehdotuksesta. Puheenvuorolleni etukäteen annettu aika oli 22.37. Tosiasiassa pääsin puhumaan noin 23.45, eli pitkähköksi meni työpäivä.