“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Vihreä vai kirjava?

Eduskunnan suuri valiokunta on käymässä Brysselissä ja söi aamiaista yhdessä suomalaisten meppien kanssa. Tilaisuudessa keskusteltiin aika paljon Kreikan tilanteesta ja finanssilainsäädännöstä. Yksi kollega kertoi jonkin kansalaisjärjestön tekemästä selvityksestä, jonka mukaan EU-komissiooon ja meppeihin kohdistuvasta finanssilainsäädäntöä koskevasta lobbauksesta tulee pankeilta ja muulta finanssibisnekseltä. Kansalaisjärjestöt, esimerkiksi kuluttajajärjestöt, puuttuvat tässä aihepiirissä aktiivisten lobbarien joukosta lähes tyystin.

Teollisuus- ja energiavaliokunta ITR hyväksyi aamupäivän äänestysrumbansa yhteydessä muun muassa kodinkoneiden energiamerkinnän uudistuksen. Uudistusta tarvitaan siksi, että energiamerkki on purrut. Toisin sanoen esimerkiksi jääkaapit ovat kehittyneet entistä sähköpihimmiksi niin että kaupoista ei enää juuri löydä A-luokkaa huonompia laitteita. Tarvitaan parempia luokituksia vanhan A-luokan yläpuolelle. Parlamentin enemmistö, eli vasemmisto, vihreät ja liberaalit, olisivat halunneet sitä, että energiamerkin asteikko on aina sama A-G, luokkien kriteereitä aika ajoin tiukennetaan laitteiden parantuessa. Laitevalmistajat ajoivat kivenkovaan sitä, että luokan A kriteerit pysyvät entisellään, mutta sen yläpuolelle perustetaan tarvittaessa uusia, A+, A++ jne. Komissio myöntyi tähän. Kompromissiksi tuli se, että A-luokan yläpuolella olevissa luokissa saa olla korkeintaan kolme plussaa. Kun luokka A+++ tulee täyteen, kierros alkaa alusta. Ratkaisu on kaukana parhaasta mahdollisesta, mutta vihreiden neuvottelijana menin kuitenkin kompromissiin mukaan. Pidin tärkeänä sitä, että energiamerkissä on aina näkyvissä koko asteikko eikä alapäässä ole haamuluokkia. Kuluttajan pitää siis nähdä merkistä todellinen asteikko, joka on käytössä. Jos markkinoilla jo on A+ ja A++ -luokan laitteita, niin ”pelkkään” A-luokkaan kuuluvan laitteen energiamerkissä ei saa olla vanhaa asteikkoa A-G, joka johtaisi kuluttajaa harhaan luomalla mielikuvan, että vekotin edustaa laiteryhmänsä sähköpiheintä versiota, vaikka oikeasti se onkin vasta kolmanneksi energiatehokkainta luokkaa.

Lounaalla Globe-ryhmä keskusteli ympäristökomissaari Potocnikin kanssa siitä, miten hyvinvointia voitaisiin tuottaa aikaisempaa pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Potocnik mainitsi esimerkkinä luonnon monimuotoisuuden taloudellisesta merkityksestä sen, että maailman sadasta suurimmasta kaupungista kolmasosan vesihuolto on luonnonsuojelualueiden varassa. Yksi niistä on New York.

Komissaari kertoi luonnon monimuotoisuudesta oikean ”ruohonjuuritason” esimerkin. Hänen isänsä on maanviljelijä eikä ole 40 vuoden aikana muuttanut menetelmissään mitään muuta kuin on alkanut niittää heinän kuukautta aikaisemmin kuin ennen. Tämä yksi ainoa muutos on hävittänyt kukat ja perhoset. ”Meidän pitäisikin ruveta peräänkuuluttamaan kirjavuutta eikä vihreyttä”, komissaari tokaisi.

Potocnik puhui paljon siitä, että ympäristöpolitiikka pitää muotoilla kannustamaan ekoinnovaatioihin niillä alueilla, joilla sitä tarvitaan ja halutaan. Myös markkinointi pitäisi suunnata edistämään ekologisesti kestäviä valintoja. Markkinoinnin vaikutus valintoihimme on tieteellisesti todistettu. Maailman öljyn tuotanto on lähestymässä huippuaan ja se tulee aiheuttamaan taloudelle melkoisia ongelmia. Tämä on ollut näkyvissä jo 20-30 vuotta, mutta toimiin ei silti ryhdytty ajoissa.

Keskustelussa tuotiin esille muun muassa se, että Saksassa uusiutuvan energian teollisuus työllistää jo enemmän ihmisiä kuin autoteollisuus.