“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Valiokunnalla tiukka linja hyönteismyrkkyihin

Ympäristövaliokunnassa oli pitkä äänestys direktiivistä, joka koskee luvan myöntämistä pestisidien eli hyönteismyrkkyjen markkinoille tuomiseen. Aiemmin kesällähän valiokunta otti myös tiukan linjan hyönteismyrkkyjen käyttöä koskevaan lainsäädäntöön.

Tänään hyväksytyt muutokset merkitsevät muun muassa, että jäsenmailla on oikeus kieltää muualla EU:ssa hyväksyttyjä hyönteismyrkkyjä alueellaan, naapurien oikeus tiedonsaantiin sekä se, että elintarvikkeisiin tulee panna merkinnät pestisidien käytöstä. Yhdellä äänellä hyväksyttiin se, että ”kasvinsuojeluaineiden” sijasta puhutaan pestisideistä, joka suomenkielisissä teksteissä oli käännetty ”torjunta-aineeksi”. Alan teollisuus haluaisi tietysti puhua kasvinsuojeluaineista.

Konservatiiviryhmä oli äänestyksessä ihan hajalla. Ennen loppuäänestystä ryhmän varjoesittelijä rouva Hennicot-Schoepges sanoi että ihmisten terveyden suojelun kannalta tulos on hyvä ja hän äänestää sen puolesta. Raportti kokonaisuutena hyväksyttiin äänin 43 puolesta, vain 12 vastaan ja 3 tyhjää. Äänestyksissä erottui pari telaketjulinjan teollisuuslinjalaista, saksalainen konservatiivi Anja Weisgerber ja liberaali Holger Krahmer samasta maasta. He olivat tehneet tosi outoja muutosehdotuksia. He olisivat halunneet vetää yli sen, että syöpää, hedelmättömyyttä ja geenimuutoksia aiheuttavat aineet pitää lähtökohtaisesti kieltää pestisideissä, samoin hermomyrkyt ja vastustuskykyä heikentävät aineet. Krahmer ja Weisgerber äänestivät lopputulosta vastaan.

Hyönteismyrkkyteollisuus kiiruhti paheksumaan ENVI:n päätöstä ja sanoi, että se johtaisi useiden laajasti ja vuosikausia käytettyjen pestisidien katoamiseen markkinoilta. Minun mielestäni vaarallinen aine pitää voida kieltää vaikka sitä olisikin ehditty käyttää vuosia. Ei virhe korjaannu sillä, että sitä jatketaan.

Lounaalla Globe-ryhmän järjestämä trooppisten sademetsien suojelusta. Puhuja halusi sademetsät mukaan seuraavan ilmastosopimuksen kansainväliseen päästökauppaan, jotta metsien suojelusta tulisi taloudellisesti kannattavampaa kuin niiden hakkaamisesta. Puhuja kertoi muun muassa, että maailman suurimmat kasvihuonekaasujen päästäjät ovat Brasilia ja Indonesia, juuri trooppisten metsien hakkuiden takia. Hän kertoi, että 10 000 metsähehtaarin hakkuu vastaa 800 megawatin hiilivoimalaitoksen vuotuisia päästöjä. Sademetsähehtaarille on varastoitunut keskimäärin 500 tonnia hiilidioksidia.

Troppisista metsistä ja seuraavasta on tänään julkaistu vetoomus, jossa on mukana huomattavia tutkijoita ja muita, mm rauhan nobelisti Wangari Maathai ja biodiversiteetin tutkija E.O. Wilson.

Ympäristövaliokunta keskusteli ja äänesti kahdesta muustakin kuumasta aiheesta. Keskustelu käytiin lentopäästöjen liittämisestä EU:n päästökauppaan. Lentoyhtiöt ovat muun muassa vedonneet siihen, että asia pitää hoitaa kansainvälisen lentoliikennejärjestön ICAO:n kautta. Raportööri Peter Liese kertoi muistuttavansa lentoyhtiöiden edustajille, että kymmenen vuotta sitten Kiotossa annettiin ICAO:lle tehtäväksi valmistella sopimus siitä, miten lentoliikenteen päästöjä ruvetaan vähentämään. 10 vuodessa ICAO ei ole tehnyt asialle mitään. Jos lentoyhtiöllä on työntekijä, joka ei 10 vuoteen tee yhtään mitään, saako hän pitää työpaikkansa, vai saako hän kenkää?

Valiokunta äänesti henkilöautojen hiilidioksidin päästöjen vähentämisestä. Komissiohan valmistelee päästöjen rajoittamisesta lakiesitystä, mutta julkaisi alkuvuodesta tiedonannon, jonka mukaan se tulee esittämään uusien autojen keskimääräisten päästöjen rajaksi 130 g/km vuonna 2012. Lisäksi komissio esittää 10 % päästövähennystä polttoaineen elinkaaren aikuisen hiilidioksidipitoisuuden vähentämisen kautta. Alun perin on pitkään puhuttu siitä, että vuonna 2012 raja olisi 120 g/km, mutta teollisuuskomissaari Verheugen sai viime metreillä komission lieventämään linjaansa. Autoteollisuushan ei ole toteuttamassa 1998 antamaansa lupausta alentaa uusien autojen keskipäästöt 140 grammaan kilometriltä vuoteen 2008 mennessä. Päästöt ovat nyt 160 g/km. Koska autoteollisuus on pettänyt lupauksensa, komissio valmistelee lakia.

Nyt äänestetty mietintö oli vastaus komission tiedonantoon. Asiaa on edeltänyt kova lobbaus, jossa autoteollisuuden edustajat muun muassa ovat väittäneet poliitikkojen vaativan heiltä fysiikan lakien vastaisia asioita. Raportööri Chris Davies, joka usein on aika hyvä ympäristöasioissa, tuotti monille pettymyksen esittämällä aikalisää autoteollisuudelle, eli sitovan rajan voimaantulon siirtoa vuodesta 2012 vuoteen 2015.

Monien yllätykseksi valiokunta asettui selvällä enemmistöllä kannattamaan alkuperäistä päästörajaa eli 120 g vuonna 2012. Chris Davieskin vaikutti ilahtuneelta. Voipa olla, että hän on saanut lepsuilustaan palautetta kotimaastaan, Britannian liberaalipuoluehan on juuri julkaissut sangen tiukan ilmasto-ohjelman.

Illalla isännöimme ja emännöimme Peter Liesen ja saksalaisdemari Matias Grooten kanssa tiedotustilaisuutta, jossa saksalaisen Atmosfairin edustaja kertoi lentopäästöjen vapaaehtoisesta hyvittämisestä. Minähän teen tätä juuri Atmosfairin kautta ja ilmeisesti Peter Liese myös.

Atmosfair on syntynyt Saksan ympäristöministeriön tutkimusohjelmana. Seuraavana vuonna siitä tehtiin säätiö. Vertailtaessa eri firmoja ja muita tahoja, joiden kautta lentopäästöjä voi kompensoida, Atmosfair on havaittu tiukimmaksi, peräti 7 eri vertailussa. Saksan hallituksen lisäksi Euroopan ympäristövirasto EEA on päättänyt käyttää Atmosfairia. Säätiön edustajat korostivat, että ympäristölle parasta on aina välttää lentämistä, päästöjen kompensointi on vasta toiseksi paras vaihtoehto. Kyselyissä 30 – 60 % saksalaisista sanoo olevansa valmis maksamaan päästöjen kompensoimisesta, jos voi olla varmoja että rahat käytetään hyviin projekteihin.

Kysyin, mitä mieltä Atmosfair on siitä, että päästöjen vapaaehtoisille hyvityksille, joiden markkinat kasvavat nopeasti, laadittaisiin säännöt. Kannattavat, ensimmäiseksi yhteisesti sovitus säännöt pitäisi saada päästöjen laskentaan, sitten projekteille, jotka voidaan hyväksyä päästöhyvityksiksi.

Michael Schlup Gold Standard Foundationista kertoi, että monet päästöjen hyvityksiä myyvät firmat eivät kerro, miten he laskevat päästöt, Atmosfair kertoo. USA langettaa tällä hetkellä varjon vapaaehtoisten päästömarkkinoiden ylle. Halu päästövähennysten rahoittamiseen on siellä kova, lailla säädeltyjä tapoja ei ole, siirtymävaiheessa, jossa nyt eletään, päästöhyvitykseksi näyttää kelpaaavan mikä vain. Gold Standard on kriteeristö sille, että sekä itse päästöjen että päästövähennysten laskenta on luotettavaa.

Tänään sähköpostiin kolahti toistaiseksi masentavin näkemäni ilmastouutinen. International Institute for Strategic Studies sanoo, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa yhteiskunnille ydinsotaan verrattavia seurauksia, ellei toimiin ruveta ripeästi. Viime vuonna Sir Nicholas Stern sanoi raportissaan, että valloilleen ryöstäytyvän ilmastonmuutoksen taloudellisille vaikutuksille vetää vertoja vain ensimmäinen ja toinen maailmansota. Ja nyt, vuotta myöhemmin, ilmastonmuutosta verrataan jo ydinsotaan. Puhutaanko ensi vuonna tähtien sodasta? Raportissa valitetaan sitä, että kukaan ei kunnolla johda ilmastonsuojelua, ja ettei kukaan osaa tarkkaan sanoa, milloin ja minne ilmastonmuutos iskee pahiten. No, toisaalta on minusta vähän liikaa vaadittu, että ilmastontutkijat osaisivat sanoa, minä vuonna, missä ja montako tulee ilmastonmuutoksen takia kuolemaan helteisiin, malariaan ja nälkään sekä missä ja minä vuonna tulvat, rankkasateet, hirmumyrskyt ja merenpinnan nousu tulevat tuhoamaan kyliä ja kaup
unkeja. Toki se varmasti antaisi ilmastonsuojelulle vauhtia ja puhtia, jos tällaisia ennusteita osattaisiin tehdä.

Toinenkin raportti esittää synkän ilmastoennusteen. Washingtonissa sijaitseva Center for Global Development ennustaa maailman ruoan tuotannon laskevan vuoteen 2080 mennessä 3-16 %. Se on ikävä ennuste, koska maailman väkiluku on edelleen kasvussa. Muistan kuulleeni ennusteen, että niitä kaupunkeja, joissa vuonna 2050 asuu enemmistö maailman kaupunkilaisista, ei vielä edes ole olemassa.

Ja lisää synkkyyttä. Riippumaton tutkijaryhmä on arvioinut maailman saastuneimmat paikat. Kymmenestä pahiten saastuneesta paikkakunnasta neljä on Venäjällä. Yksi niistä on Norilsk Luoteis-Venäjällä. Ukrainan Tsernobyl on listalla. Kiinasta ja Intiasta listalle on ”kelpuutettu” 2 paikkakuntaa kummastakin.

Ja vieläkin lisää. World Conservation Union on julkaissut uuden uhanalaisten lajien punaisen listan. Sille ovat ”päässeet” muun muassa korallit ja jotkut merilevät, ja lisäksi listalle on otettu lisää apinalajeja matelijoita. Ilmastonmuutos uhkaa ainakin koralleja.