“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Uusi mainio led

On se mainiota, kun paljon parjattu “hehkulamppudirektiivi” on luonut markkinat uusille ja entistä paremmille lampuille. Kun hehkulampuista vanhanaikaisimmat ja sähkösyöpöimmät poistuvat myynnistä, entistä parempia lamppuja tulee kauppoihin

Viime syksynä kerroin nettipäiväkirjassani, että mieheni oli löytänyt Halpa-Hallista käyttökelpoisen ledin. Se oli muodoltaan kuin hehkulamppu, muutenkin ulkonäöltään aika lähellä mattapintaista hehkulamppua. Teho kaksi wattia ja valon väri oikeasti valkoinen, ei ärsyttävän sinertävä niin kuin ensimmäisillä markkinoille tulleilla ledeillä. Panimme keittiömme 3-haaraiseen kattolamppuun 3 tällaista lediä ja ne antavat yllättävät hyvän yleisvalon. Ja sähköä kuluu 6 wattia.

Viime viikolla sain vielä paremman ledin. Sain sen lahjaksi, lampun maahantuoja yksinkertaisesti halusi esitellä sen minulle. En siis tiedä hintaa. Mutta tuon lampun “LED ES-7,5 E27” valon väri on vielä “lämpimämpi” kuin yllä mainittujen lamppujen. Ledin teho on 7,5 wattia ja se valaisee selvästi enemmän kuin nuo 3 kahden watin lediä yhteensä. Pakkauksen mukaan tämän uuden lampun valo vastaa 45 watin hehkulamppua. Minun silmääni se kyllä vaikuttaa hiukan kirkkaammalta, mutta ehkä vain olen niin innostunut led-lampuista. Lisätietoja www.esaverled.com

Tämä uusi led eroaa ulkonäöltään hehkulampusta, koska sen kannassa on metalliverkko, ilmeisesti varmistamassa että ilma pääsee kulkemaan ja jäähdyttävään valoa tuottavaa puolijohdetta. Toisin kuin hehkulamppu, päälle kytketty led ei tunnu käteen kuumalta, juuri siksi että hyötysuhde on niin paljon parempi kuin hehkulampun. Mutta tuottaa ledkin silti jonkin verran hukkalämpöä, ja jos jäähdytysilma ei pääsisi kulkemaan, valaiseva puolijohde menisi pilalle eli lamppu menisi rikki. En kuitenkaan halua katsella tuota lampun kannassa olevaa metalliverkkoa ja siksi panin tämän ledin työpöytävalaisimeeni, jossa kupu peittää lampun näkyvistä. Ainakin nyt tuntuu siltä, että saan siitä oikein hyvän työpöytävalon.

Ledien hyviin puoliin kuuluu muun muassa se, että niissä ei ole elohopeaa. Pakkaukset lupaavat niille ikää 50 000 käyttötuntia. Jos se pitää oikeasti kutinsa, led kestää kymmeniä vuosia.

Verratessani erilaisia energiansäästölamppuja kotona olen oppinut jo hahmottamaan “värilämpötilaa”, jonka EU nykyisin vaatii lamppupakkauksiin. Sen, mitä tämä käsite fysikaalisessa mielessä tarkoittaa, olen tiennyt kauan. Mutta nyt olen oppinut pitämään mielessäni, että värilämpötila 3500 K (kelviniä) tarkoittaa aika lailla puhtaan valkoista, ei kellertävää, mutta ei myöskään sinertävää. 2800-3000 K on jo kohtalaisen “lämmin”, hehkulamppumainen, eli vähän kellertävä. Ja jos mennään yli 4000 kelvinin, valo on ärsyttävän sinertävää.

Ja mitä se värilämpötila fysiikan käsitteenä sitten tarkoittaa? No sitä, missä lämpötilassa “musta kappale” säteilee kyseisen väristä valoa. Kelvin on lämpötilan mittayksikkö. Absoluuttinen nollataso on 0 kelviniä. Veden jäätymispiste (normaalipaineessa) eli 0 celsiusastetta on 273,15 K. Aste-ero 1 K on sama kuin aste-ero 1 oC. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, fyysikot sanovat “mustaksi kappaleeksi” mitä tahansa kappaletta, joka ei heijasta valoa, vaikkapa aurinkoa. Se on tietysti fysiikalle tyypillinen idealisointi, joka yksinkertaistaa yhtälöiden pyörittelyä. Mutta minkä tahansa tarpeeksi kuuman kappaleen, vaikka takassa punaisena hehkuvan hiilen heijastama valo on mitätön verrattuna sen säteilemään valoon. Mutta kappaleen ei tyarvitse olla kuuma säteilläkseen sähkömagneettisia aaltoja. Me ihmisetkin ja muutkin elävät oliot säteilemme infrapunasäteilyä, vaikka ihmissilmä ei näe sitä. Mitä kuumempi kappale, sitä lyhytaaltoisempaa on sen säteily. Esimerkiksi fyysikot voivat mitata kaukaisten tähtien pintalämpötilan juuri niiden säteilemän valon perusteella. Jos tähti näyttää punertavammalta kuin aurinko, sen pinta ei ole yhtä kuuma kuin auringon. Jos taas tähti on aurinkoa kuumempi, sen valo on sinertävämpää.