Tärkeitä asioita


Mietteitä brexitistä: tärkeintä on parantaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteensa

1. Tuntuu oudolta ajatella EUta ilman Britanniaa Minulle Britannia on ollut keskeinen osa EUn kuvaa, viimeistään siitä asti kun Suomi alkoi neuvotella EU-jäsenyydestä. Kun eduskunta lähetti ensimmäisen delegaation EU-parlamenttiin kevättalvella 1993, brittimeppi Gary Titley johti parlamentissa jäsenyysneuvotteluja seuraavaa Suomi-delegaatiota. Myös se komission virkamies, joka jäsenyysneuvotteluista kansanedustajien kanssa keskusteli, myöhempi EUn […]

Lue lisää»
 

Ruoan haaskuu saastuttaa

Melkein kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta haaskataan. Hukkaan menneen ruoan tuottamiseen käytetään yli neljännes maailman peltohehtaareista ja vettä kuluu yhtä paljon kuin Volga-joessa virtaa. Jos ruoan haaskaaminen olisi valtio, se olisi ilmastonmuutoksen aiheuttajana maailman kolmanneksi suurin, Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen, totesi Maailman ruokajärjestö FAO. Lapsuudessani kuulin monesti: ”Jumalanviljaa ei saa heittää […]

Lue lisää»
 

Anne Frank kumiveneessä

Yksi teinivuosieni vavahduttavimpia lukukokemuksia oli Anne Frankin päiväkirja. Ei siksi, että nuori Anne Frank olisi ollut erikoinen. Hänen ilon ja harmin aiheensa, haaveensa, ihastuksensa ja kommentit perheenjäsenistään olivat tavallisia teini-ikäiselle. Mutta koti oli epätavallinen. Kirjoittaja perheineen eli natseilta piilossa saksalaisten miehittämässä Amsterdamissa. Päiväkirjasta tekee liikuttavan juuri tavallisuus, samastuttavuus, ja se, […]

Lue lisää»
 

Tiede ja varovaisuus

Vihreän liikkeen alkuaikoina 1980-luvulla puhuttiin paljon tieteenfilosofiasta, tieteen paradigmasta, ajattelulinssistä, jonka läpi maailmaa tulkitaan. 1980-luvulla monet katsoivat, että luonnontieteen ja tekniikan suhde luontoon voi olla vain tuhoava – ja ettei diplomi-insinööri voi olla vihreä. Feministifilosofit kuten Evelyn Fox Keller (alkujaan fyysikko) analysoivat luonnontieteen valtavirta-ajatteluun sisäänrakennettua herruusajattelua, eli sitä että tieteen […]

Lue lisää»
 

Vapaakauppa, terveys ja Greenpeacen TTIP-vuoto

Sananvapausviikolla eduskunta sai avoimuusvoiton, osittaisen. Kansanedustajat pääsevät lukemaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltavan TTIP-sopimuksen (Transatlantic Trade and Investment Partnership) asiakirjoja. Tosin vain kolme kansanedustajaa kerralla, kahden tunnin ajan kolmena päivänä viikossa, eikä lukemastaan saa kertoa muille. Sopimuksen puolestapuhujat lupaavat paljon, mutta kriitikotkin maalaavat isoja uhkakuvia. Kuumimmat perunat ovat ”tekniset kaupan […]

Lue lisää»
 

Saasteiden vähenemisestä hyötyvät terveys ja talous

Mielipidekirjoitus Pohjalaisessa 5.4.2016 Nimimerkki ”Entinen maalaispoika” (Pohjalainen 4.4.) kertoi Satu Hassin ”riemuinneen” laivojen rikkidioksidipäästödirektiivistä, joka ”koski vain Itämerta ja lähinnä Suomea”. Viime vuoden alusta alkaen laivojen saastepäästörajat tiukkenivat. Se perustui kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n vuonna 2008 tekemään päätökseen, eli kansainvälisen merilain muutokseen. IMO:ssa päätöksiä tekevät maailman merenkulkumaiden hallitukset. Merten päästörajoitusalueilla, joihin […]

Lue lisää»
 

Hevosta pienemmät

”Suomesta ei kannata viedä mitään hevosta pienempää.” Näin kerrotaan erään takavuosien johtajan tokaisseen. Mutta puuttuuko meiltä pikemminkin taito myydä hevosta pienempiä asioita? Tokaisun aikoihin Nokia tunnettiin vessapaperin, saappaiden ja autonrenkaiden valmistajana, johon oli kasvanut elektroniikkarönsy. Rönsystä versonneista matkapuhelimista tuli 1990-luvulla maailmanlaajuinen hitti ja vuosikymmenen alun lamassa kärvistellyt Suomi nousi jaloilleen. […]

Lue lisää»
 

Tieto ja ”tieto”

Toisen maailmansodan aikana ja jälkeen luonnontiede auttoi kehittämään ydinpommit ja -voimalat, satelliitit, ohjukset, kuuraketit, tietokoneet, antibiootit ja syöpälääkkeet. Mielikuvissa tiede yhdistyi teollisuuden ja hyvinvoinnin kehitykseen, mutta myös sotilaalliseen voimaan. Jos luonnontieteellä koettiin olevan poliittinen etumerkki, se oli lähinnä oikeistolainen ja länsimielinen. 1980-luvun rauhanliike arvosteli sitä, miten iso osa maailman fyysikoista […]

Lue lisää»
 

Hassi ja Parviainen ehdottavat Nobelin rauhanpalkintoa ilmastoneuvottelijoille

Kansanedustajat Satu Hassi ja Olli-Poika Parviainen (vihr.) ehdottavat Norjan Nobel-komitealle, että rauhanpalkinto myönnetään tänä vuonna kahdelle ilmastoneuvottelijalle Pariisin ilmastosopimuksen eteen tehdystä työstä. Pariisin sopimus on ensimmäinen sitova kansainvälinen sopimus, joka näyttää tien ilmastokriisin välttämiseen. Rauhanpalkintoa voivat ehdottaa parlamenttien jäsenet. Hassi ja Parviainen esittävät palkintoa Christiana Figueresille, joka on YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri, […]

Lue lisää»
 

Mitä uutta Pariisin sopimus toi?

Kattavuus Sopimus hyväksyttiin Pariisin ilmastokokouksessa yksimielisesti. Yhdenkään hallituksen edustaja ei riitauttanut päätöstä. Kyseessä on oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, joka astuu voimaan, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, jotka kattavat vähintään 55 % maailman päästöistä. 187 maata, jotka kattavat yli 98% maailman päästöistä, ilmoitti Pariisin kokouksen alla tai aikana YK:lle […]

Lue lisää»
 

Hae kategoriasta "Tärkeitä asioita"