Lehti- ym kirjoitukset


Tiede ja varovaisuus

Vihreän liikkeen alkuaikoina 1980-luvulla puhuttiin paljon tieteenfilosofiasta, tieteen paradigmasta, ajattelulinssistä, jonka läpi maailmaa tulkitaan. 1980-luvulla monet katsoivat, että luonnontieteen ja tekniikan suhde luontoon voi olla vain tuhoava – ja ettei diplomi-insinööri voi olla vihreä. Feministifilosofit kuten Evelyn Fox Keller (alkujaan fyysikko) analysoivat luonnontieteen valtavirta-ajatteluun sisäänrakennettua herruusajattelua, eli sitä että tieteen […]

Lue lisää»
 

Vapaakauppa, terveys ja Greenpeacen TTIP-vuoto

Sananvapausviikolla eduskunta sai avoimuusvoiton, osittaisen. Kansanedustajat pääsevät lukemaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltavan TTIP-sopimuksen (Transatlantic Trade and Investment Partnership) asiakirjoja. Tosin vain kolme kansanedustajaa kerralla, kahden tunnin ajan kolmena päivänä viikossa, eikä lukemastaan saa kertoa muille. Sopimuksen puolestapuhujat lupaavat paljon, mutta kriitikotkin maalaavat isoja uhkakuvia. Kuumimmat perunat ovat ”tekniset kaupan […]

Lue lisää»
 

Saasteiden vähenemisestä hyötyvät terveys ja talous

Mielipidekirjoitus Pohjalaisessa 5.4.2016 Nimimerkki ”Entinen maalaispoika” (Pohjalainen 4.4.) kertoi Satu Hassin ”riemuinneen” laivojen rikkidioksidipäästödirektiivistä, joka ”koski vain Itämerta ja lähinnä Suomea”. Viime vuoden alusta alkaen laivojen saastepäästörajat tiukkenivat. Se perustui kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n vuonna 2008 tekemään päätökseen, eli kansainvälisen merilain muutokseen. IMO:ssa päätöksiä tekevät maailman merenkulkumaiden hallitukset. Merten päästörajoitusalueilla, joihin […]

Lue lisää»
 

Hevosta pienemmät

”Suomesta ei kannata viedä mitään hevosta pienempää.” Näin kerrotaan erään takavuosien johtajan tokaisseen. Mutta puuttuuko meiltä pikemminkin taito myydä hevosta pienempiä asioita? Tokaisun aikoihin Nokia tunnettiin vessapaperin, saappaiden ja autonrenkaiden valmistajana, johon oli kasvanut elektroniikkarönsy. Rönsystä versonneista matkapuhelimista tuli 1990-luvulla maailmanlaajuinen hitti ja vuosikymmenen alun lamassa kärvistellyt Suomi nousi jaloilleen. […]

Lue lisää»
 

Tieto ja ”tieto”

Toisen maailmansodan aikana ja jälkeen luonnontiede auttoi kehittämään ydinpommit ja -voimalat, satelliitit, ohjukset, kuuraketit, tietokoneet, antibiootit ja syöpälääkkeet. Mielikuvissa tiede yhdistyi teollisuuden ja hyvinvoinnin kehitykseen, mutta myös sotilaalliseen voimaan. Jos luonnontieteellä koettiin olevan poliittinen etumerkki, se oli lähinnä oikeistolainen ja länsimielinen. 1980-luvun rauhanliike arvosteli sitä, miten iso osa maailman fyysikoista […]

Lue lisää»
 

Ilmastotoivoa

Upporikkaan pariskunnan Bill ja Melinda Gatesin säätiö on menettänyt 1,9 miljardia dollaria. Uutisen huono puoli on, että säätiöllä on vähemmän rahaa maailman köyhien terveyden edistämiseen, polion, malarian ja HIV-AIDS -tartuntojen torjumiseen sekä sukupuoli- ja ehkäisyvalistukseen. Hyvä puoli uutisessa on tappion syy, fossiilisijoitusten arvon lasku. Suuret sijoittajat alkavat ottaa ilmastoriskit tosissaan. […]

Lue lisää»
 

Ydintalvi ja maapallon kuume

”Rakas Taivaanisä, älä anna atomisodan syttyä”, oli osa iltarukouksiani alle kouluikäisenä. Ydinsodan uhka varjosti elämää toisen maailmansodan jälkeen kauan. 1980-luvulla yhdysvaltalainen Carl Sagan tutkijakollegoineen osoitti, että vaikka silloisista ydinpommeista räjäytetään alle sadasosa, se riittää aiheuttamaan ydintalven eli painamaan pohjoisen pallonpuoliskon vuosiksi pakkasen puolelle. Kun Sagan esitteli tulosta yhdessä neuvostoliittolaisen kollegan […]

Lue lisää»
 

Ilmastopakolaiset

Nykyinen pakolaisvirta on vain esimakua siitä mitä ilmastonmuutos tuo mukanaan. Tämän totesi yksi alan johtavista tutkijoista, tohtori Hans Joachim Schellnhuber, eduskunnan ympäristövaliokunnalle Berliinissä syyskuun alussa. Hän on muun muassa Angela Merkelin tieteellinen neuvonantaja ilmastoasioissa.   Myös Syyrian sodan yksi syy on ilmastonmuutos. Pitkään jatkunut kuivuus ajoi puolitoista miljoonaa viljelijää kaupunkeihin, […]

Lue lisää»
 

Onni vaihtelee

Kun isäni isä syntyi, oli kymmenkunta vuotta 1860-luvun suurista nälkävuosista, joiden aikana suomalaisista 8% kuoli nälkään. Nyky-Suomessa vastaava väestöosuus olisi melkein kaksi tampereellista. Vaarin sisaruksista toistakymmentä kuoli lapsina. Isäni ja äitini syntyessä oli kolme vuotta sisällissodasta, jossa jälkiselvittelyt mukaan lukien tapettiin yli 30 000 ihmistä. Sen katkerat muistot olivat elävää […]

Lue lisää»
 

Sodan ja rauhan atomit

En tiennyt, että kuolema voi olla niin kaunis, Svetlana Aleksijevits kertoo kirjassa ”Tsernobylistä nousee rukous”. Huhtikuussa 1986 hän katseli kotinsa parvekkeelta korkeaa liekkiä joka valaisi yön. Ydinreaktorin paineastia ja rakennus olivat räjähtäneet rikki. Grafiitti reaktorin sisällä oli syttynyt palamaan. Ihmisiä kiiruhti upeaa näkyä ihailemaan polkupyörillä, autoilla, kävellen, jalan. Neuvostokansalaisten mieleen […]

Lue lisää»