“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Taiteellisessa juryssä

Taas kolmastoista päivä perjantai. Tänään oli kyllä erikoisen kiva päivä, minut oli kutsuttu taiteellisen juryn jäseneksi. Jury kokoontui Tampereen taidemuseossa ja tehtävänä oli valita Mitalitaiteen killan tämänvuotinen vuosimitali. Tämän vuoden teemana oli Itämeri ja siksi minut oli kutsuttu mukaan. Oli tosi mielenkiintoista nähdä, miten taiteellinen jury työskentelee. Pääsimme aika sujuvasti yksimieliseen viidestä parhaasta.

Poimintoja viime päivien uutisvirrasta:

Obaman hallinnon ilmastoneuvottelija Todd Stern on viime viikon tiistaina pitänyt Washingtonissa puheen, jossa on linjannut USA:n toimintaa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Linja on hyvin erilainen kuin Bushin aikaan, jolloin USA halusi estää ylipäänsä neuvottelut seuraavasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Sternin puheessa on paljon hyviä asioita, hän muun muassa kuvailee ilmastomuutoksen seurauksia suunnilleen samoin kuin itsekin olen tehnyt. No ei ihme, samat tutkimukset ja raportit ovat molempien lähdeaineistona. Mielenkiintoisempaa on se mitä hän kertoi USA:n omista aikeista. Stern korosti pitkän aikavälin ilmastotavoitetta ja toisti Obaman vaalien alla lupaaman 80 % päästövähennyksen vuoteen 2050, verrattuna vuoteen 1990. Tämä on suunnilleen linjassa IPCC:n (YK:n ilmastotutkijapaneeli) kanssa. Stern myönsi tarvittavan myös välitavoitteita. Vuodelle 2020 hän ei lupaa läheskään sitä, mitä IPCC teollisuusmaille suosittelee, eli 25-40 % vähennystä vuoteen 1990 mennessä, vaan vain paluun vuoden 1990 tasolle. Myös tämä perustuu Obaman vaalien alla lupaamaan. Vakka tämä ei vastaakaan IPCC:n neuvoa, tavoite on silti kohtalaisen haastava, koska vuonna 2005 USA:n päästöt olivat 15 % yli vuoden 1990 tason. Stern sanoi USA:n olevan luomassa tiukkojen sitovien päästövähennysvelvoitteiden järjestelmää ja aloittamassa siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Tähän kuuluu kattava päästökauppajärjestelmä ja muun muassa polttoaineenkulutusrajat autoille. Stern sanoo, että olisi valtava virhe ryhtyä nyt hidastelemaan talouskriisin varjolla. Vaikka tarvittava muutos ei olekaan ilmainen, se tulee kuitenkin laukaisemaan valtavan innovaatioiden ja investointien aallon. Kautta maan tutkijat, insinöörit ja yrittäjät – erityisesti nuorempi sukupolvi – palavat halusta päästä osaksi puhtaan energian ratkaisujen luomista. Tähän kannustavien politiikka- ja hintasignaalien pitää olla yksiselitteisiä.

Kansainvälisestä sopimuksesta Stern sanoo, että sen täytyy sisältää mahdollisuus säännöllisiin tarkistuksiin tiedon karttuessa.

Tshekin presidentti Vaclav Klaus taas on ”EU:n presidenttinä” esiintynyt USA:ssa suuressa ilmastoskeptikkojen tapahtumassa. Klaus tekee itsensä entistä pahemmin naurunalaiseksi. Omapahan on valintansa.

Prinssi Charles taas on puhunut Latinalaisessa Amerikassa siitä, että maailmalla on vain ”100 kuukautta aikaa toimia”, eli siis 8 vuotta aikaa kääntää globaalit kasvihuonekaasupäästöt laskuun, jos haluamme estää ilmastonmuutoksen ryöstäytymisen käsistä.

Kööpenhaminassa taas on kokoontunut ilmastontutkijoiden konferenssi, jossa ilmastonmuutoksia koskevat ennusteet ovat entisestään synkentyneet. Amatsonin sademetsien laaja tuho on väistämätöntä ilmaston lämmetessä. Kahden asteen lämpeneminen tuhoaisi alueen sademetsistä 20-40 %, kolmen asteen nousu 75 % ja 4 asteen lämpeneminen 85 %. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on happamoittamassa valtameriä ja luomassa meriin olosuhteet, jollaisia ei ole ollut dinosaurusten ajan jälkeen, eli siis vuosimiljooniin. Ainakin kalkkikuoriset eliöt, kuten ravut, simpukat ja erilaiset äyriäiset ovat helisemässä, jos meriveden happamoituminen etenee niin pitkälle, että otusten kuoren kalkki liukenee meriveteen. Merenpinnan nousu tulee todennäköisesti olemaan nopeampaa kuin IPCC:n kahden vuoden takaisessa raportissa ennustettiin. Itse asiassa IPCC:n raportti esittikin merenpinnan nousulle vain alarajan, raportissa sanottiin että sen luvuissa ei ole otettu huomioon mannerjäätiköiden sulamista. Nyt kun jäätiköiden sulamisesta jo tiedetään enemmän, vaikuttaa siltä että merenpinta voi vuoteen 2100 mennessä hyvinkin nousta metrin ja enemmänkin. Alaville alueille, kuten Bangladesh, Florida, Malediivit ja Alankomaat, tämä olisi katastrofi. No, Grönlannin sulamisesta sentään esitettiin aiempaa lohdullisempi näkemys, maapallon pitäisi lämmetä kuusi astetta ennen kuin Grönlannin sulaminen (ja merenpinnan nousu 7 metrillä) on väistämätöntä, kun aikaisemmin rajaksi on uskottu kolme astettta. Kaiken kaikkiaan riski siitä, että maapallolla tapahtuu isoja peruuttamattomia muutoksia, kasvaa koko ajan.

Kööpenhaminassa puhuttiin ratkaisuistakin. Anthony Patt sanoi, että Eurooppa voisi saada kaiken sähkönsä Saharasta, jos pieni osa autiomaan pinta-alasta käytettäisiin aurinkovoimalaverkoston rakentamiseen. Hintalappu olisi noin 50 mrd puntaa, eli 70-80 mrd euroa. Esitys perustui European Climate Forumin ja Potsdamin ilmastotutkimusinstituutin yhteiseen selvitykseen.

Kotimaassa taas WWF kertoo, että huono jäätilanne vaarantaa jälleen kerran Itämeren norpan pesinnän, erityisesti Saaristomerellä ja Riianlahdella. Ilmatieteen laitos kertoo alkavansa tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta ”luonnon tarjoamiin hyödykkeisiin”, kuten puhtaaseen veteen. Siellä täällähän on ryhdytty arvioimaan luonnon ihmisille tarjoamia ”palveluita”, esimerkiksi ruokakasvien pölytystä, ja niiden taloudellista arvoa. Joidenkin tutkimusten mukaan näiden palveluiden arvo on suurempi kuin maailman virallinen bruttokansantuote.

No, eipä ihme, että ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan se on isompi huolenaihe kuin talouslama.

Autoteollisuudessa tapahtuu. Autojen myynti on romahtanut vähän joka puolella, helmikuussa Japanissa 32 %, Espanjassa viime marraskuussa 48 % ja tammikuussa 42 %. Mutta uudet tuulet alkavat puhaltaa. Peugeot Citroën on ilmoittanut ryhtyvänsä yhdessä Mitsubishin kanssa tuottamaan sähköautoja, joiden pitäisi tulla Euroopan teille ensi vuoden lopulla. Ranskan Postille ollaan jo valmistamassa sähköautoja. Geneven vuotuisessa autonäyttelyssä julkistettiin autoalan ”50 ja 50”-tavoite eli vähentää autojen päästöjä 50 % vuoteen 2050 mennessä. No, tämä merkitsee tietysti muutosta tähänastiseen päästöjen jatkuvaan kasvattamiseen, mutta ei kyllä riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Myönteinen signaali kuitenkin.

Ja tämä vasta onkin jymyuutinen: Disney-yhtiö aikoo painaa hiilidioksidipäästönsä nollaan. Ensin polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt aiotaan painaa puoleen vuoteen 2012 mennessä. Lopputavoitteena on nollapäästöenergia kaikissa toimistoissa, huvipuistoissa ja kaupoissa. Tosin Disney-yhtiö ei kerro sitä vuotta, johon mennessä päästöt painetaan nollaan. Mutta jo päästöjen puolittaminen kolmessa vuodessa on sekin sangen kunnioitettava tavoite Särkänniemi ja Linnanmäki, ottakaa oppia!