“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Surrealistinen punaisessa uitettu unkarilaiskylä

Matkustimme tänään Unkarin Ajkaan, jossa alumiinitehtaan jätelietealtaan pato murtui kolmisen viikkoa sitten, ja läheiseen Kolontárin kylään. Surrealistinen näkymä muistutti siitä, miten kalliiksi ympäristönsuojelussa fuskaaminen käy. Suomessa tämänkokoista paikkakuntaa nimitettäisiin kyllä pikkukaupungiksi.

Kukkulalla oleva kirkko oli jäänyt jätelietetulvan yläpuolelle, samoin sitä lähinnä olevat talot. Kirkon mäen alla oli kyltti, jossa luki unkariksi ”Jeesus-reitti”, kuulemma Jeesus-teemareitin opastekyltti. Jeesuskyltin alla oli tankki, josta sai vettä jäteliejun sotkemien saappaiden huuhteluun.

Vähän matkan päässä alkoi alue, jossa kaikki näytti kuin punamultakylvyn saaneelta. Ruosteenpunaisen värin yläraja oli kuin korkeuskäyrä, joka näytti mihin asti lietetulva oli yltänyt. Väriraja oli tarkka suora viiva paitsi niissä kohdissa joissa rajun lietetulvan laineet olivat räiskyttäneet väriä ylemmäs talojen seiniin.

Värin tälle punaiselle lietteelle antaa ihan sama aine kuin kotoiselle punamullalle, rautaoksidi. Mutta tässä lietteessä punaväriä ei ole sekoitettu ruispuuron, vaan alumiinioksidin valmistuksen jätesakkaan, joka on erittäin emäksistä.

Itse alumiinioksidi saadaan irti bauksiittimalmista liuottamalla. Jauhettu malmi pannaan 175-asteiseen lipeään, johon alumiinioksidi liukenee. Pois siivilöity sakka on tätä jätelientä. Kun liuos jäähdytetään, alumiinioksidi erottuu, ja se jalostetaan sitten edelleen alumiiniksi.

Kolontárin kirkkoa lähinnä olevissa taloissa oli vain ruosteenpunainen raita kivijalan alalaidassa, mutta mäkeä alas kulkiessa väriraja nousi kivijalan ylälaitaan, sitten seinään ja ikkunaan, ja ikkunan puoliväliin.

Liete oli värjännyt maan ja kaiken maasta kohoavan alaosastaan ruosteenpunaiseksi. Melkein viivasuora väriraja kulki kautta talojen seinien, ovien, ikkunoiden, tapettien, puiden, aitojen, polkupyörien, pihoilla kasvavien viiniköynnösten, niiden lehtien ja rypäleterttujen.

Väriraja kulki poikki matonpiiskaustelineessä roikkuvan nukkamaton ja pyykkinarulle ripustetun, alun perin valkoisen lakanan. Väri ulottui sitä ylemmäs talojen seiniä ja puiden runkoja mitä alempana sillä kohtaa oli maan pinta.

Kuten komissaari Georgieva sanoi viime viikolla EU-parlamentin täysistunnossa, oli onni onnettomuudessa, että lietepato murtui päivällä. Jos se olisi murtunut yöllä, emäksinen lietehyöky olisi tulvinut koteihin ihmisten nukkuessa ja kymmenissä taloissa ulottunut sisäseinien puoliväliin. Kuolleita olisi tullut ainakin satoja.

Pariin taloon oli maalattu, värjäytyneen osan yläpuolelle, samalla punaisella värillä, ”we ♥ MAL”. MAL tarkoittaa Magyar Alumínium, Unkarin alumiini.

Kylän läpi kulkevassa pienessä joessa virtasi punaista vettä. Lietetulva oli pyyhkinyt mennessään sillan. Kuulimme yhden ihmisen kuolleen siksi, että hän kiirehti joen toiselle puolen toisia auttamaan. Paniikissa hän ei huomannut sillan hävinneen, ja putosi emäksiseen liemeen.

Pelloilla näkyi huonekaluja, televisioita ja jopa autoja, jotka raju lietetulva oli pyyhkinyt mennessään.

Taloja tyhjennettiin tavaroista. Siivotuista taloista oli kasattu ulos huonekaluja ja kaikenlaista tavaraa. Yhden kasan päällä oli lapsen nalle.

Pelloilla hääri kaivinkoneita, jotka kuorivat pois pintamaata. Saastunutta aluetta on noin 10 km2, tuhat hehtaaria. Kuulimme, ettei peltoja pintamaan poistosta huolimatta todennäköisesti voi käyttää ruoan tai rehun viljelyyn, ei tiedetä kuinka moneen vuoteen.

Meille kerrottiin, että pahiten kärsineet talot puretaan, niiden puhdistaminen asumakelpoisiksi ei ole mahdollista. Vähän ylempänä olevat talot, joita liete sotki vähemmän, puhdistetaan. Pahiten kärsineen kadun tontit aiotaan jättää autioksi muistuttamaan tästä katastrofista.

Useimmat talot näyttivät siltä, että niitä oli hoidettu oikein hyvin ennen jätelietetulvaa. Värjäytymättömässä osassa ulkoseiniä rappaus oli ehjä, ovet ja ikkunat siistejä.

Välittömästi kuolleiden ihmisten lisäksi myöhemmin sairaalassa on kuollut lisää emäksisen lietteen aiheuttamiin vammoihin. Aivan äskettäin on kuollut yksi ihminen lisää, mikä on nostanut uhriluvun kymmeneen. Vammautuneita on noin 150.

Punaisen tulvan yläpuolelle jääneisiin taloihin on jo muuttanut takaisin ihmisiä. Se ei liene kovin terveellistä, koska kuivalla säällä tuuli lennättää ilmaan hienojakoista kuivunutta jätelietettä. Meidän vieraillessamme sää oli sateinen, joten hengityssuojan pitäminen ei ehkä ollut välttämätöntä, mutta aika moni silti piti.

Ennen kylää kävimme siellä, mistä katastrofi varsinaisesti alkoi, murtuneen jätealtaan vallilla.

Itävaltalaisen vihreän kollegan Ulrike Lunacekin ja minun lisäksi mukana oli Unkarin parlamentin ympäristövaliokunnan vihreä puheenjohtaja Benedek Jabor ja Itävallan parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Christiane Brunner, myös vihreä, ja lisäksi EU-parlamentin vihreän ryhmän kemikaali- ja jäteasiantuntija Axel Singhofen.

Vaikka olen lukenut, että altaissa on kymmeniä miljoonia kuutiometrejä jätelietettä, ne yllättivät silti massiivisuudellaan. Valli, jonne meidät vietiin, oli 25 m korkea, siis melkein 10-kerroksisen talon korkuinen. Pinta-alaa en ryhdy arvioimaan, mutta iso se oli.

Ympäristöasioista vastaava valtiosihteeri Zoltán Illés oli tullut paikalle ja kertoi, että kaikkiaan jätettä tulvi ulos altaasta 700 000 m3. Mutta jäljellä olevissa altaissa on tätä punaista jätelietettä vielä 30 miljoonaa m3, ja ”harmaata” lietettä 50 m3. Murtuneessa altaassakin on vielä jäljellä sakeampaa lietettä, joka on sedimentoitunut altaan alaosaan. Rankkasateet voivat kuitenkin liottaa siitä lisää lietettä ympäristöön.

Uusien onnettomuuksien varalta Kolontárin kylän suojaksi on rakennettu kolme metriä korkea suojamuuri.

Illés selosti, että lietealtaiden sisäreunaa ei ollut eristetty. Siksi nestettä on päässyt tihkumaan vallin alalaidan läpi. Syystä, josta en ihan saanut selvää, nestevuotoa vallin alaosaan oli tullut myös ulkopuolelta. Kohtalokkaana päivänä nestevuoto oli saanut vallin alaosan lipeämään ja se oli lähtenyt liikkeelle.

Valliin murtunut aukko oli iso, siihen mahtuisi ainakin yksirappuinen kerrostalo. Ei siis ihme, että lipeälietetulva oli tosi äkillinen ja raju.

Kuten aika monessa katastrofissa, täälläkin oli klikannut monta asiaa.

Valtiosihteeri selitti, että Länsi-Euroopassa vastaava jäteliete neutraloidaan ja tiivistetään niin että sen nestepitoisuus on 25-50 %, täällä nestepitoisuus on 50-75 % ja pH 13, mikä tarkoittaa erittäin emäksistä. Kun lietteen nestepitoisuus on suurempi, sitä ensinnäkin on enemmän ja toiseksi sen paine altaan seinämiin on isompi.

Kuulimme, että investointi, jolla tehtaalta tuleva uusi jäteliete saataisiin neutraloitua ja tiivistettyä, maksaisi kaksi miljoonaa euroa. MAL ei ole siihen raatsinut investoida (eikä valtio ole vaatinut). Toisaalta meille kerrottiin, että tällä tietoa firma on maksamassa vahingonkorvauksia 5,5 miljoonaa euroa.

Kysyimme valtiosihteeriltä, miten on mahdollista, että kaksi viikkoa ennen onnettomuutta oli ollut tarkastus, mutta tarkastaja ei ollut löytänyt huomautettavaa. Vastaus oli, että kyseessä oli keskushallinnon tarkastaja, joka oli syynännyt ihan muita asioita, kuten ilmapäästöjä. Jätteenkäsittelyn luvat ja tarkastus kun ovat paikallisviranomaisten vastuulla.

Valtiosihteeri myönsi, että pienen paikkakunnan viranomaisilla ei ole kykyä arvioida tämäntyyppisen jätteen riskejä eikä esimerkiksi jätealtaiden seinämien rakenteiden lujuutta. Unkari on siis delegoinut lupien myöntämisen ja tarkastukset jätealtaiden osalta viranomaisilla, joilla ei ole siihen pätevyyttä.

Valtiosihteeri puhui ikään kuin tämä johtuisi EUsta, mutta tietenkin se on vika Unkarin omassa systeemissä. Hänellä oli kuitenkin myös aiheellista huomautettavaa EU-määräyksistä. Hänen mielestään tämäntyyppinen jäteliete pitäisi luokitella ongelmajätteeksi. Tästä olen samaa mieltä.

Hänen toinen huomionsa EU-lainsäädännön puutteista oli, että ympäristövahingonkorvausvastuudirektiivi ei vaadi takuita. Vaikka esimerkiksi tässä tapauksessa katastrofin aiheuttanut firma periaatteessa on velvollinen korvaamaan vahingot, ei ole olemassa rahastoa tai vakuutusta, josta rahat otettaisiin.

Takuut pitäisi todellakin olla, eli riskialtista toimintaa harjoittavien firmojen pitäisi yhteisvastuullisesti rahoittaa pottia, josta vahingon sattuessa saadaan rahat jälkien siivoamiseen ja vahingonkorvauksiin. Esimerkiksi Kolontárin kylässä kotinsa menettäneille uuden kodin järjestää valtio.

Sekä jätealtaan vallilla seistessä että kylässä tuli melkoisen kylmä. Lämpötila oli ehkä viitisen astetta ja tuuli aika lujaa. Minä tyhmä olin jättänyt fleece-pusakkani Brysseliin kun kuvittelin, että Unkarissa on lämpimämpää. Onneksi Ulrike lainasi minulle villapaidan.

Monen tunnin ulkona kävelyn ja seisoskelun jälkeen tuntuikin tosi ihanalta saada kuumaa gulassia Kolontárin siivoajia ja raivaajia varten pystytetyssä teltassa. Gulassi oli huvittavasti väriltään aika lähellä sitä lietemönjää, jota kulkiessa oli tarttunut saappaisiimme.