“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Parlamentti haluaa kieltää laittoman puutavaran

Tänään oli tosi hyvä aamupäivä EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa. Äänestettävänä oli kolme merkittävää asiaa, ensiksi isojen polttolaitosten ilmansaasterajoja koskeva IPPC-direktiivi, seuraavaksi laittomasti hakatun puun kieltäminen EUssa ja kolmanneksi vielä niin sanottu novel food, uuselintarvikkeet. Kaikissa niissä tulos vihre näkökulmasta hyvä. Kaikki asiat ovat toisessa käsittelyssä, eli monivaiheisen lainsäädäntöprosessin loppusuora on käsillä. Jäljellä ovat vielä viimeiset neuvotteluväännöt parlamentin ja ministerineuvoston välillä.

Suomessa näistä varmasti seuratuin on laittoman puutavaran ja siitä valmistettujen tuotteiden myyntikielto. Asian tausta on, että metsien hupeneminen aiheuttaa peräti viidenneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, eli jopa enemmän kuin maailman kaikki liikenne yhteensä. Toimet metsäkadon vähentämiseksi kuuluvat Nicholas Sternin (Maailmanpankin entinen pääekonomisti) mukaan halvimpiin tapoihin saada ilmastonmuutos aisoihin. Ensimmäinen asia, joka EUn tulee tehdä, on panna oma pesä kuntoon eli poistaa omilta markkinoilta laittomasti hakattu puu ja siitä valmistetut tuotteet. Onhan EU maailman suurin talous.

Parlamentti vaati jo viime vuonna ensimmäisessä käsittelyssä laittomasti hakatun puun ja siitä tehtyjen tuotteiden täyskieltoa. Komissio esitti löysempää järjestelmää, jossa puutavaran alkuperän selvitysvelvollisuus koskisi lähinnä tahoa, joka ensimmäisenä myy EU-alueella puun/tuotteen, mutta ei enää seuraavia portaita. Parlamenttikin vaatii ensimmäiseltä myyjältä tiukempaa selvitysvelvollisuutta. Mutta parlamentti haluaa, että koko myyntiketju on jäljitettävissä. Sen, joka myy puuta tai puutuotetta eteenpäin, on pidettävä kirjaa, mistä osti ja minne eteenpäin. Jättibyrokratiaa ei siis vaadita. Rikkomuksista parlamentti vaatii tuntuvia rapsuja, jotka tekevät laittoman puun bisneksestä taloudellisesti kannattamatonta.

Valiokunnan linjaa tukivat kaikki merkittävät poliittiset ryhmät. Se tarkoittaa, että parlamentin neuvotteluasema loppuväännöissä kanssa on vahva. Sitä paitsi useiden EU-maiden hallitukset ovat kallistumassa parlamentin vaatiman tiukemman linjan kannalle. USAssa on jo voimassa niin sanottu Lacey act, jonka perusidea on sama. Puutavara on laitonta, jos hakkuu alkuperämaassa on laiton, kyseisen maan lakien mukaan. Missä tahansa kohtaa myyntiketjua tällaisesta puusta tehdyn tuotteen myynti on laitonta.

Suomesta on – tuttuun tapaan – kuulunut metsäteollisuuden ja metsänomistajien väitteitä, että laittoman puutavaran myyntikielto heikentäisi kilpailukykyämme. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Tiukat vaatimukset suosivat puuta, joka on hakattu maissa, joissa hakkuita kontrolloidaan jo ennestään hyvin, esimerkiksi Suomessa. Suomalainen teollisuus käyttää sitä paitsi valtaosin jo nyt sertifioitua puuta, jonka vaatimukset ovat ankarammat. Sertifiointiinhan ei riitä se, että puu on laillista, sen pitää olla myös kestävästi tuotettua.

Isoja polttolaitoksia, eli siis perinteisiä savupiipputehtaita ja voimalaitoksia koskeva lainsäädäntö on tähän asti sallinut liian väljästi poikkeuksia. Tämä on tietysti epäreilua niitä maita ja firmoja kohtaan, jotka haluavat hoitaa asiat ympäristön kannalta hyvin. Nyt poikkeuslupien saaminen tehtiin vaikeammaksi. Toisaalta kuitenkin sallittiin EUn jäsenmaille vielä tiukempien rajojen asettaminen kansallisesti. Kaikki tämä puhdistaa hengitysilmaamme, tuo kilpailuetua puhtaimmille firmoille ja myös luo markkinoita fiksumpaa tekniikkaa valmistaville yrityksille.

Yksi kiistellyimmistä asioista IPPC-direktiivissä on ollut, saavatko jäsenmaat asettaa direktiivin nojalla myös rajoja hiilidioksidipäästöille. Tämä jää varmasti yhdeksi kuumimmista kiistakapuloista loppuväännöissä. Valiokunnan enemmistö kannattaa sitä, että halutessaan jäsenmaa saa säädellä myös hiilidioksidipäästöjä. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että hallitukset voivat tätä kautta kieltää omassa maassaan uusien kivihiilivoimaloiden rakentamisen, mikäli niitä ei ole varustettu hiilidioksidin talteenotolla. Jotkut hallitukset haluavat tämän mahdollisuuden, enkä ymmärrä, miksi se pitäisi kieltää.

Kivihiilibisneshän ratsastaa hiilidioksidin talteenotolla ja luo mielikuvaa, että uusien hiilivoimaloiden rakentaminen on ok, koska joskus hamassa tulevaisuudessa hiilidioksidi otetaan talteen ja pannaan poteroon. Hiilidioksidipäästöraja tuotettua sähkökilowattituntia kohden on tapa testata, onko ala tosissaan. Johdonmukaista olisi säätää koko EU-aluetta koskeva raja voimalaitosten hiilidioksidipäästöille tuotettua kilowattituntia kohden

Kolmannessa asiassa, eli uuselintarvikkeissa, valiokunta asettui terveyden ja kuluttajien tiedonsaannin puolelle.

Valiokunta haluaa muun muassa kieltää kloonattujen eläinten ja niiden jälkeläisten käytön ruoan tuotantoon. Peruste on eläinsuojelu. Kloonaus on usein eläimille hyvin kivuliasta ja kloonatuilla jälkeläisillä on tavanomaista enemmän erilaisia vaivoja ja tauteja. USAssa on saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan kloonaus saattaa jopa muuttaa maidon koostumusta.

Valiokunnan enemmistö haluaa myös pitää voimassa parlamentin alkuperäisen kannan, että geenimuunnellulla rehulla tuotetut eläintuotteet (liha, maito, munat) pitää merkitä. Tätähän suomalaistenkin valtaenemmistö kannattaa mielipidetiedustelujen mukaan.

Valiokunta haluaa myös, että elintarvike pitää merkitä, jos siinä on nanolisäaineita. Uusia nanolisäaineita ei saa ottaa käyttöön, ellei niiden terveysvaikutuksia ole tutkittu nimenomaisesti nanomuodossa. Monien tuttujen aineiden ominaisuudethan muuttuvat täysin, kun ne jauhetaan nanomittakaavaan, eli nanometrin (millimetrin miljoonasosa) suuruusluokkaan.