“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Mukavia bisneslobbareita ja harmittavia uutisia rapakon takaa

Eilen ilmastopolitiikan parissa työskentelevät vihreät mepit pitivät yhteisen palaverin EU-maiden vihreiden puolueiden ilmastoeksperttien kanssa. Oli mukava huomata, että vihreillä on kautta Euroopan hyvin yhtenäinen linja niissä asioissa, joista kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa väännetään kättä.

Tänään sitten saimme tuoreita tietoja USAn ilmastoväännöistä. Joukko meppejä tapasi Jane Leggettin, joka on ilmasto- ja energia-asiantuntija kongressin tietopalvelussa. Hän valaisi hyvin yksityiskohtaisesti myös taustatekijöitä, kuten näkemyseroja USAn osavaltioiden välillä. Rannikkoseutujen osavaltiot ovat yleisesti ottaen valmiimpia ilmastotoimiin kuin keskilänsi, joka on konservatiivista monissa muissakin asioissa. Keskilännen osavaltioissa myös kivihiilen rooli energianlähteenä on iso.

Leggett selosti myös maansa poliittiseen järjestelmään liittyviä piirteitä, jotka hankaloittavat minkä tahansa lain säätämistä. Hän selitti, että USAn perustuslaki on säädetty aikana, jolloin suhtauduttiin ylipäänsä epäluuloisesti liittovaltion taholta tulevaan määräilyyn, ja siksi systeemiin rakennettiin monia esteitä “enemmistön diktatuurin” estämiseksi. Juuri nyt maassa vallitsee epätavallisen voimakas poliittinen kahtiajako ja se tekee niillekin republikaaneille, jotka sinänsä haluavat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, tukea demokraattien tekemiä ehdotuksia.

Asia, jota aika harva Euroopassa tuntuu tietävän, on se että USAn korkein oikeus totesi jokin aika sitten maan ympäristönsuojeluviraston (EPA, environment protection agency) olevan oikeutettu säätelemään hiilidioksidipäästöjä jo aikaisemmin säädetyn Clean Air Actin nojalla. Korkein oikeus siis totesi, että hiilidioksidi on Clean Air Actin tarkoittamassa mielessä saaste.

Ikävin pointti, minkä Leggett meille kertoi, on se että USAssa mietitään vakavasti vaihtoehtoa, jossa valtioille ei asetettaisikaan sitovia päästörajoja kansainvälisellä ilmastosopimuksella, vaan kukin valtio vain ilmoittaisi itse, mitä on valmis tekemään, ja näiden lupausten toteutumista seurattaisiin. Taustalla on se, että minkä tahansa kansainvälisen sopimuksen ratifiointi edellyttää USAn senaatissa 67 % enemmistöä, eli siis 67 senaattorin tukea.

Lounaan söin Suomen EU-suurlähetystössä. Siellä keskustelimme muun muassa ehdotetusta EUn kuluttajansuojadirektiivistä. Kuluttaja-asioista vastaava bulgarialainen komissaari Meglena Kunevahan ajaa mallia, jossa kuluttajansuoja harmonisoitaisiin koko EUssa. Suomen hallitus vastustaa tätä, koska se johtaisi Suomessa kuluttajansuojan heikkenemiseen. EU-vaalien alla en huomannut kenenkään suomalaisen meppiehdokkaan kannattavan komission ehdotusta, kun kuluttajajärjestöt soittivat siitä hätäkelloja. Mutta nyt yllättäen muutama kollega puolusti komission ehdotusta (jota myös Elinkeinoelämän keskusliitto tukee). Asia ei olisi ongelma, jos harmonisointi voitaisiin tehdä parhaiden EU-maiden tasolle. Mutta niin ei kyllä tule käymään.

Tapasin myös kaksi ilahduttavaa bisneslobbaria. Toinen edusti liittoumaa, jonka tavoitteena on poistaa käytöstä ne jäähdytysaineet, jotka nykyisin ovat jääkaapeissa ja sen sellaisissa tavanomaisia. Nuo aineet ovat hyvin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Kilo tällaista kaasua vastaa ilmakehässä kasvihuonevaikutukseltaan monta tonnia hiilidioksidia. Jos ja kun nämä laitteet vuotavat vähintään joutuessaan romutettavaksi, tällä on paha ilmastonmuutosta voimistava vaikutus. Tilalle on kehitetty parempia vaihtoehtoja, joista yksi on itse hiilidioksidi, mutta muitakin on. vaihtoehtojäähdytysaineita tukevassa koalitiossa on mukana jääkaappien, pakastimien ja ilmastointilaitteiden valmistajia, ympäristöjärjestöjä ynnä muita.

Toinen ilahduttava bisnestapaaminen koski vedyn käyttöä liikenteessä. Monissa EU-maissa rakennetaan infrastruktuuria, jotta myös vetyautot voivat tankata polttoainetta. Erityisesti kaupunkien joukkoliikenteessä ollaan ottamassa käyttöön vetybusseja. Vetyauton pakoputkestahan tulee pelkkää vesihöyryä, joten kaupunki-ilman laadun kannalta vety on oikein mainio vaihtoehto, yhtä hyvä kuin sähköauto. Sain kartan, josta näkyy tänä vuonna rakennetut ja ensi vuodelle suunnitellut vetytankkausasemat. Tässä kartassa Suomi valitettavasti kuuluu Itä-Eurooppaan. Suomen lisäksi ainoat Länsi-Euroopan maat, joissa ei joko jo ole tai ainakin tulossa vetytankkausasemia, ovat Portugali ja Irlanti. Norjassa ja Tanskassa on jo, ja lisää tulossa, Ruotsiin on tulossa monta. Jopa Kreikassa on ja Serbiaankin on tulossa. Tässä taas yksi esimerkki ilmastotoimesta, jossa Suomi on jättäytymässä jälkeen. Useimmissa tapauksissa näille tankkiasemille toimitettava vety tuotetaan uusiutuvalla energialla, kuten tuulella ja biomassalla.

Suomen kannalta vähemmän imarteleva uutinen löytyi myös ENDS Dailystä: Kaikki muut EU-maat paitsi Suomi ja Espanja saavuttivat vuodelle 2007 asetetun pakkausmateriaalin kierrätystavoitteen eli sen että vähintään 55 % kierrätetään. Kreikka, Portugali, Irlanti ja uudet jäsenmaat ovat saaneet muutaman vuoden lisäaikaa.