“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Miten lämpöhalvaukseen kuollaan

Financial Times siteeraa Nicholas Sternin eilistä sanomaa Europarlamentissa, ja kertoo EU:n rahapolitiikkakomissaari Almunian soitelleen samaa säveltä, EU:n pitää nyt elvyttää talouttaan investoimalla päästövähennyksiin.

Vihreä kansanedustaja Jyrki Kasvi on vaatinut maksua kestävän tason ylittävälle sähkönkulutukselle. Onhan sekin mahdollista, toinen vaihtoehto on että jokainen kansalainen saa päästökiintiön. Kiintiönsä alle päästöjä aiheuttavat voivat saada tuloja myymällä ylijäämän, ja enemmän tupruttavat joutuvat ostamaan lisää kiintiötä. Jos ihmiset tällä tavoin saataisiin seuraamaan henkilökohtaisen elämänsä aiheuttamia päästöjä, se jo sinänsä saattaisi johtaa yllättävän ripeisiin päästövähennyksiin. Parlamentissa hurjat asiantuntijakuulemiset ilmastosta jatkuivat. Aamulla oli Globe-verkoston aamiainen. En päässyt siihen itse, mutta kuulin osanottajilta ruotsalaisen puhujan selittäneen vakuuttavien tilastojen avulla, että aika monta maailman ekosysteemeistä on lähellä romahdusta. Ekosysteemit toimivat siten että ne kestävät melko isonkin muutoksen ilman että toiminnassa näkyy paljon muutosta. Mutta kun mennään yli kynnykset, ekosysteemi romahtaa äkisti. Puhujan mukaan monessa asiassa ollaan lähellä tällaista rajaa, esimerkiksi puolessa Afrikkaa ruoan tuotanto on vaarassa romahtaa vuoteen 2050 mennessä. Kuulin, että esitys sai ison osan tilaisuuden osanottajista itkemään.

Itse johdin puhetta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia koskeneessa asiantuntijakuulemisessa. Siinä opin muun muassa, miten lämpöhalvaukseen voi kuolla.

Paul Wilkinson totesi, että ihmiskunta on siirtymässä ilmastoon, jollaista ei ole ollut niiden 10 000 vuoden aikana, jolloin maanviljelystä on harjoitettu. Fossiilisista polttoaineista luopumisella saataisiin erittäin suuret kansanterveydelliset hyödyt, samoin esimerkiksi pyöräilyn ja kävelyn edistämisellä. Hän kertoi myös, että tulvien terveysvaikutukset ovat yllättävä monisyiset ja kestävät pitkään. Vielä vuosi ison tulvan jälkeen kuolleisuus on normaalia korkeampi mutta kuolinsyyt ovat moninaiset.

Siitä, miten kuumuus (esimerkiksi helleaallon aikana) vaikuttaa ihmisruumiiseen, puhui ranskalainen tohtori Yann-Eric Claessens. Kun ympäristön lämpötila nousee 40 asteeseen ja yli, verestä menee ihoon sangen suuri osuus elimistön jäähdyttämiseksi. Tämä alentaa veren virtausta lihaksiin ja myös sydän ja aivot saavat vähemmän verta. Siksi kuumuus voi aiheuttaa sydänkohtauksen. Muutkin elimet voivat kärsiä, esimerkiksi munuaiset. Lämpöpohjaisen sydänkohtauksen voi saada esimerkiksi juoksemalla maratonin ilman riittävää treenausta. Klassisessa lämpöhalvauksessa elimistö yksinkertaisesti kuumenee liikaa, joko siksi että elimistö kuivuu eikä hikeen enää riitä nestettä tai siksi että sydän ei toimi tarpeeksi tehokkaasti. Tällöin kuolema on aika nopea.

Elokuussa 2003, jolloin Euroopassa helleaalto tappoi yli 30 000 ihmistä, kuolleisuus ei noussut eniten siellä missä oli kuuminta, vaan Pariisissa ja Keski-Ranskassa. Suuri kuolemantapausten määrä johtui muun muassa siitä, että hätäkeskukset ja sairaalat olivat ylikuormitettuja kun tällaisen tilanteen varalta ei ollut osattu varautua. Kokemuksista otettiin opiksi ja kehitettiin helleindeksi joka nostaa sairaanhoidon valmiustilaa tarvittaessa. Tämän ansiosta vuoden 2006 helleaallon seuraukset jäivät paljon pienemmiksi.

Iltapäivälläkin jatkui ilmastoteema. STOA-ryhmä, joka kuulee asiantuntijoita tieteestä ja tekniikasta, piti vuotuisen asiantuntijaluentonsa. Yhdysvaltalaisprofessori Jeffrey Sachs arvioi, että ilmaston suojelemiseksi maailman kansantuotteesta prosentti pitäisi panna uuden tekniikan tutkimukseen, kehittämiseen ja levittämiseen. Hän uskoi päästövähennysten pitkän aikavälin hintahaarukaksi 30-40 €/tn. Myös hän piti ehdottoman tärkeänä, että EU jatkaa ilmastojohtajan rooliaan.

Belgialainen professori Jean-Pascal van Ypersele sanoi, että ”öljyhuippu” (jonka jälkeen globaali öljyntuotanto voi vain laskea) voi olla käsillä jo nyt tai joka tapauksessa piakkoin, mutta ”aurinkohuippuun” (jolloin auringon energiantuotto alkaa laskea) on vielä ainakin kolme miljardia vuotta. Aurinko säteilee maapallolle tunnissa sen energian, jonka ihmiskunta kuluttaa vuodessa. Kysyin van Yperseleltä merenpinnan noususta. Hän vahvisti sen, että IPCC:n viimevuotisen raportin lukuihin odotettavissa olevasta merenpinnan noususta ei ole laskettu mukaan jäätiköiden sulamista. Kun mannerjäätä suli viime jääkauden jälkeen, neljän asteen lämpeneminen nosti merenpintaa 120 m.

Pienempi uutinen: Käyrä kurkku palaa takaisin. Komissio haluaa palauttaa kauppojen myyntitiskeille käyrät kurkut ja muut ”epämuotoiset” vihannekset ja hedelmät. No hyvä, kunpa kauppiaat ottaisivat onkeensa.