“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Maatalousministeritkin huolissaan neonikotinoidien haitoista mehiläisille

Hämeen Sanomissa 30.1. Ismo Heinisuo moitti minua valikoivasta suhtautumisesta tieteen tuloksiin. Hänen mielestään ammun yli mm. puhuessani neonikotinoidien vaaroista mehiläisille tai ilmastonmuutoksesta.

Neonikotinoidien haitoista mehiläisille oli Hämeen Sanomissa 28.1. melkein koko sivun artikkeli. EU:n elintarviketurvavirasto EFSA:n julkaistua arvionsa, jonka mukaan tiettyjen neonikotinoidien haitat mehiläisille on osoitettu pätevin tutkimuksin, myös EU:n maatalousministerien kokouksessa enemmistö ministereistä kannatti rajoituksia näiden torjunta-aineiden käytölle. EU:n terveyskomissaari Borg on jo ehtinyt ilmoittaa valmistelevansa rajoituksia.

Mielestäni rajoitukset neonikotinoideille ovat hyvin perusteltuja. 84 % tärkeimmistä ruokakasveista ja 90 % luonnonvaraisista kasveista on riippuvaisia mehiläisistä ja muista pölyttäjähyönteisistä. Ilman niitä ei tule esimerkiksi omenoita, viinimarjoja, mustikoita, puolukoita eikä esimerkiksi kaalin, porkkanan ja mausteyrttien siemeniä. Jos luonto ei enää hoida kasvien pölytystä, ihmisenkään tulevaisuus ei näytä hyvältä. Kukkivien viljelykasvien kuten rypsin ja auringonkukan viljelyn lisäksi mielestäni nämä aineet tulisi kieltää ainakin puutarhoissa.

Mitä tulee ilmastonmuutokseen, sitä koskevia kiistoja käydään enää lähinnä blogosfäärissä ja yleisönosastoissa. Ilmastoa koskevista tieteellisistä artikkeleista, jotka on vertaisarvioitu ja julkaistu tieteellisissä julkaisuissa vuosien 1991 ja 2012 välillä
13 950 päätyy siihen, että ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa. Vain 24 kiistää sen. Kun ei ole varaplaneettaa, jolta voisimme anoa turvapaikkaa, on parempi että yritämme pitää huolta tästä planeetasta, jolla elämme.

Mitä tulee geenimuunneltuihin ruokakasveihin, valtaosa EU-maiden kansalaisista ei halua niitä syödä, poliittisesta kannasta riippumatta. Kahdeksan EU-maan hallitukset on kieltänyt geenimuunneltujen kasvien viljelyn alueellaan. Tämän vastarinnan johdosta yksi GM-teknologian suurimmista firmoista, saksalainen BASF, ilmoitti tammikuun lopulla että se vetää takaisin hakemuksensa GM-kasvien viljelyluvista EU-alueella. Tammikuun lopulla Euroopan kehitys- ja jälleenrakennuspankki EBRD ilmoitti, ettei se anna toisemme biotekniikkajätille, Monsantolle, takauksia joiden avulla se voisi markkinoida GM-kasvejaan Itä-Eurooppaan, Venäjälle ja Turkkiin.

Satu Hassi

Vastine Hämeen sanomille, julkaistu 11.2.2013