“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Lyhyt tiivistelmä työstä kansanedustajana vuonna 2015

Vastoin aikaisempia suunnitelmiani asetuin ehdolle kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Perustelin päätöstä näin: http://www.satuhassi.fi/2015/miksi-ehdolle/
Vaalien alla vihreät tuntuivat olevan myötätuulessa. Koin myös hyvin rohkaisevaksi sen, miten vihreiden jo kauan ajamat energiaratkaisut olivat lähteneet edistymään. Investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaan olivat huimassa kasvussa koko maailmassa, roimasti yli useimpien ennusteiden, ja hinnat voimakkaassa laskussa, erityisesti aurinkoenergiateknologian, mikä entisestään kasvattaa halukkuutta investoida puhtaaseen energiantuotantoon. Vaalien alla käynnistyi myös Suomessa Energiaremontti-kampanja, jossa oli aivan uudella tavalla mukana poliitikkoja eri puolueista, kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä.
Vihreä vaalityö sujui hyvässä hengessä, mistä suuri kiitos kaikille ehdokkaille ja muille vaalityötä tehneille! Vihreät menestyivätkin erinomaisesti, saimme vihreiden historian parhaan eduskuntavaalituloksen, vihreä eduskuntaryhmä kasvoi 10-henkisestä 15-jäseniseksi. Pirkanmaalla vihreät saivat takaisin toisen kansanedustajapaikan, joka meillä aikaisemmin on ollut vain kaudella 2003–2007. Lisäkseni tuli valituksi Olli-Poika Parviainen. Tuntuu todella mukavalta, että vihreitä pirkanmaalaisia kansanedustajia on nyt kaksi.
Uuden vihreän eduskuntaryhmän jäsenistä noin puolet on uusia, aktiivisia ja energisiä. Tunnelma on ryhmässä ollut erittäin hyvä. Lisäksi vihreiden kansanedustajien asiantuntemuksen, kiinnostuksen ja kokemuksen alueet täydentävät oikein hyvin toisiaan.
Eduskuntavaalien kokonaistulos ei kuitenkaan ollut vihreiden arvojen kannalta hyvä. Muodostettu kolmen puolueen, keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten, hallitus on oikeistolaisempi ja arvokonservatiivisempi kuin aikoihin. Hallitusohjelma sisältää sinänsä monia kauniita lupauksia, mutta käytännön asioista, joilla lupauksia voisi toteuttaa, pikemminkin leikataan: http://www.satuhassi.fi/2015/juha-sipil%C3%A4n-hallituksen-ohjelman-teoriaa-ja-k%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6%C3%A4/
Kun hallitus oli muodostettu ja uusi eduskunta järjestäytyi, minut valittiin ympäristövaliokunnan puheenjohtajaksi, mikä on erittäin mieluinen tehtävä.

Vuoden 2015 tärkeimmät teemat

Vuoden paras uutinen oli historiallisen ilmastosopimuksen solmiminen Pariisissa joulukuussa 2015. Osallistuin kokoukseen ympäristövaliokunnan edustajana ja Suomen virallisen delegaation jäsenenä. Pariisin sopimuksessa lähes kaikki maailman maat antoivat ensi kertaa kansalliset lupauksensa ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen rajoittamisesta ja sitoutuivat hillitsemään ilmaston lämpenemisen selvästi alle kahteen asteeseen, tavoitellen 1,5 astetta. Tulos oli parempi kuin olisin uskaltanut etukäteen olettaa. Yhteenvetoni siitä, mitä uutta Pariisin ilmastosopimus toi: http://www.satuhassi.fi/2015/mit%C3%A4-uutta-pariisin-sopimus-toi/.
Kotimaisen politiikan vuotta leimasivat ulkomaalaiskeskustelun kärjistyminen ja hallituksen tekemät menoleikkaukset, joista kaikkein rajuimmat kohdistuivat luonnonsuojeluun ja kehitysapuun. Lisäksi hallitus leikkasi voimakkaasti myös muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen sekä sosiaaliturvan määrärahoja. Eläkeläisten asumistuen leikkauksen hallitus perui, paljolti vihreiden teettämän vaikutusarvion osoitettua, miten paljon eläkeläisiä se olisi pudottanut köyhyysrajan alapuolelle.
Ympäristövaliokunnassa jätin vastalauseen budjettia koskevaan lausuntoon yhdessä sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton kanssa. Luonnonsuojelun rahojahan hallitus leikkasi jopa rajummin kuin kehitysyhteistyörahoja. Esimerkiksi vesien ja ympäristönhoidon edistämisen rahoituksesta vähennettiin yli 40 % ja luonnonsuojelualueiden hankinnasta yli 60 %. Samaan aikaan hallitusohjelmassa aiotaan lisätä metsien hakkuita tuntuvasti. Hallitus sanoo jatkavansa Metso- ja Natura -luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista. Miten se onnistuu vain kolmanneksella budjetista? Lisäksi Suomi on osana Euroopan unionin tavoitetta sitoutunut pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Miten tässä tullaan onnistumaan?
Ilmastonsuojelun kannalta nurinkurista on, että kehitysyhteistyöleikkausten osana hallitus lopetti päästökaupan huutokauppatulojen ohjaamisen kehitysmaiden ilmastotoimiin. Vihreiden entiset kehitysyhteistyöministerit ottivat yhdessä kantaa kehy-leikkauksiin: http://www.satuhassi.fi/2015/proposed-aid-cuts-put-finland%E2%80%99s-international-reputation-at-risk/
Kehitysyhteistyön sijaan raha suunnataan kompensoimaan ilmastotoimien vaikutusta suomalaiselle teollisuudelle. Uuden ilmastosopimuksen osana Suomi on kuitenkin sitoutunut antamaan lisää raha-apua kehitysmaiden ilmastotoimiin. Tästä rahoituksesta on selvillä vain jo aikaisempina vuosina luvattu osa. Mielestäni sekä ilmaston että suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden kannalta mielekkäämpää olisi tukea ja kannustaa suomalaista ympäristöteknologian teollisuutta. Ks. http://www.satuhassi.fi/2015/ymp%C3%A4rist%C3%B6teknologia-on-kasvanut-mets%C3%A4teollisuutta-isommaksi/.
Ympäristövaliokunnassa jätin vastalauseen myös mietintöön maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Maakuntakaavoilta poistettiin ympäristöministeriön laillisuusvalvonta eli jatkossa maakunnat vastaavat itse kaavojen lainmukaisuudesta. Uhkana on, että jatkossa lyhytnäköinen taloudellisen edun tavoittelu ajaa ympäristön ja kestävän kehityksen edelle. Talvivaara on varoittava esimerkki siitä, että ympäristönsuojelun katsominen läpi sormien yritysystävällisyyden nimissä ei lopulta ole taloudellisestikaan viisasta. Kansalaisyhteiskunnalle sysätään lisää vastuuta: jos maakuntakaava sisältää lainvastaisuuksia, jonkun pitää tehdä asiasta valitus hallinto-oikeuteen, muutoin lainvastainenkin päätös astuu voimaan.
Eduskunnan täysistunnossa käytin vuonna 28 puheenvuoroa. Aiheina olivat muun muassa metsähallituslaki, ympäristöministeriön budjettileikkaukset, Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomen omiin ilmastotoimiin, ydinjätteen loppusijoitus (ks. kirjoitus http://www.satuhassi.fi/2015/outo-hoppu-ydinjatteen-loppusijoitukseen/), maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen siten, että ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja, vuoden 2016 budjetti, normien purkaminen, vaalipiiriuudistus ja hallitusohjelma. Suullisia kysymyksiä eduskunnan kyselytunnilla esitin kansainvälisen veronkierron suitsimisesta ja kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamisesta.
Lisäksi eduskunnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa oli pinnalla ulkomaalaispolitiikka, erityisesti Syyrian sodan ja sen naapurimaissa vallitsevien konfliktien takia voimakkaasti kasvaneen turvapaikanhakijamäärän vuoksi. Tätä aihetta olen kommentoinut lukuisissa twiiteissäni ja facebook-postauksissani ja myös muutamassa kolumnissa, http://www.satuhassi.fi/2015/ilmastopakolaiset/ ja http://www.satuhassi.fi/2015/onni-vaihtelee/
Ympäristövaliokunta teki syyskuussa tutustumismatkan Berliiniin. Matkalla tapasimme muun muassa Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen johtajan Hans Joachim Schellnhuberin, instituutin muita tutkijoita ja Saksan liittopäivien ympäristövaliokunnan. Ympäristövaliokunta vieraili myös Brasiliassa lokakuun lopulla. Siellä tutustuimme esimerkiksi metsäkysymyksiin, alkuperäiskansojen ongelmiin sekä Rio de Janeiron kaupungin ja sitä ympäröivän alueen ympäristöinvestointeihin. Tapasimme myös Brasilian ympäristöministerin sekä maan parlamentin ympäristövaliokunnan.
Kotimaassa ympäristövaliokunta kävi tutustumassa Talvivaaran kaivoksen tilanteeseen sekä uudeksi kansallispuistoksi ehdolla olevaan Hossan alueeseen. Eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmä kävi tutustumassa toiseen kansallispuistoehdokkaaseen Porkkalassa. Vihreät kannattavat molempien kansallispuistojen perustamista.
Varsinaisen eduskuntatyön ohella jatkoin myös työtä, jonka olen aloittanut yli 5 vuotta sitten europarlamentaarikko Ska Kellerin kanssa Meksikon hallituksen patistamiseksi suorittamaan Jyri Jaakkolan murhan tutkinta loppuun ja viemään teosta epäilyt oikeuteen. Näissä merkeissä kävin Meksikossa helmikuussa ja syyskuussa 2015. Ska Keller oli mukana molemmilla matkoilla, helmikuun matkalla myös europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Linkkejä

Aloitteet, kysymykset ja puheenvuorot eduskunnan sivuilla (linkit sivun alalaidassa) https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/363.aspx
Vuoden 2015 valtiopäivätoimet, muun muassa hallitukselle esittämäni kirjalliset kysymykset ja niiden vastaukset löytyvät osoitteesta http://www.satuhassi.fi/eduskunta/valtiopaivatoimet/
Outi Alanko-Kahiluodon katsaus vuoteen 2015: Mitä vihreä eduskuntaryhmä sai aikaan https://www.vihreat.fi/blogit/outi-alanko-kahiluoto/2015/12/katsaus-vuoteen-2015-mita-vihrea-eduskuntaryhma-sai-aikaan