”Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Kannustetaan ympäristöteknologiaa eikä saastuttamista

Puheeni vuoden 2017 budjetista eduskunnan täysistunnossa
Useimmiten eduskunnan budjettikeskustelussa arvostellaan veronkorotuksia ja liian pieniä tukia. Teen nyt päinvastoin, arvostelen yhden veron poistamista ja yhtä uutta tukea.
Vero, jonka poistamisesta olen hyvin pahoillani, on makeisvero. Tämä tekee budjettiin noin 100 M€ loven. Hallituksen esittämistä perusteluistakin osa on asiaa, mutta loput ei. On totta, että nykyinen vero on epäjohdonmukainen. Mutta en mitenkään voi uskoa mahdottomaksi valmistella veroa, joka perustuisi valmiselintarvikkeen sisältämän lisätyn sokerin määrään. Tiettävästi tällainen vero on esimerkiksi Unkarissa.
Pahinta makeisveron poistossa ei silti ole sen aiheuttama 100 miljoonan lovi verotuloihin, pahinta on vaikutus kansanterveyteen ja sitä kautta tulossa oleva jättilasku terveydenhoidolle. On kauan tiedetty se, että ylipaino kasvattaa lukuisien sairauksien riskiä.
Erityisesti lasten ja nuorten ylipainon yleistyminen on kansanterveyden ja samalla myös julkisen talouden aikapommi. Suurin piirtein joka viikko tulee uusia tutkimuksia nimenomaan sokerin vaikutuksesta ylipainoon ja sen terveysvaaroihin.
Toivon totisesti, että hallitus panee valmisteluun elintarvikkeeseen lisättyyn sokeriin perustuvan sokeriveron, joka on johdonmukainen ja jota teollisuus ei pysty riitauttamaan syrjivänä.
Toiseksi haluan vielä kootusti kertoa, miksi pidän erittäin huonona hallituksen päätöstä myöntää uusi teollisuustuki, niin sanottu päästökauppakompensaatio, joka on ensi vuonna 43 miljoonaa ja tällä vuosikymmenellä noin 200 miljoonaa.
Tämä uusi tukiainen kohdistuu aloihin, jotka nauttivat jo ennestään yli 400 miljoonan arvoista etua alennetusta sähköverosta, ja lähes 200 miljoonan arvoista etua energiaveroleikkurista.
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos on todennut tämän uuden tuen perusteettomaksi, koska väitetystä hiilivuodosta ei ole näyttöä, ja jopa haitalliseksi, koska se suuntaa niukkoja yhteisiä varoja aloille, joiden kasvunäkymät ovat huonot.
Carbon market watch-analyysijärjestö on myös muistuttanut siitä, että päästökaupan alaiset suomalaiset yritykset – vaikka valittavat äänekkäästi siitä että päästökauppa heikentää niiden kilpailukykyä – ovat vuosina 2008-2014 ansainneet päästökaupalla yli 480 milj €. Ne ovat saaneet päästöoikeuksia ilmaiseksi ja myyneet ylimääräisiä päästöoikeuksia markkinoilla ja lisäksi laskuttaneet päästöoikeuden hinnan asiakkailtaan. Carbon Market Watchin mukaan eniten näitä ns windfall-voittoja on saanut Rautaruukki, nykyinen SSAB, 114 miljoonaa, Neste Oil, 90 miljoonaa ja Outokumpu, 44 miljoonaa.
Suomelle olisi tarjolla mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ihmiskunnan suurin haaste on ilmastonmuutos. Kysyntä ratkaisuista, joilla ilmastonmuutosta hillitään, on maailmalla kova ja kasvava. Suomessa ympäristöteknologia eli clantech on kasvanut jo metsäteollisuutta isommaksi teollisuudenalaksi, sekä liikevaihdoltaan että työllistäjänä ja vientitulojen tuojana. Alan maailmanmarkkinat kasvavat vauhdikkaasti, alan ennustetaan 2-kertaistuvan lähimmän 10 vuoden aikana.
Kaiken järjen mukaan tulisi tukea ja kannustaa sellaisia aloja, joilla on suuri kasvupotentiaali, ja jotka tarjoavat ratkaisuja koko ihmiskunnan haasteisiin. Valitettavasti hallitus toimii aivan päinvastoin. Se leikkaa tutkimusrahoja eli tulevia suomalaisia innovaatioita, ja kaventaa ympäristöteknogian kotimarkkinoita.
Olen keskustellut sellaisten ihmisten kanssa, jotka tekevät suomalaisen ympäristöteknologian vienninedistämistyötä. Heidän kertomansa mukaan yksi suomalaisen cleantechin viennin pullonkauloista on kotimaisten referenssien puute, siis kotimaisten asiakkaiden puuttuminen. On aika noloa, kun suomalainen yritys joutuu viemään esimerkiksi aasialaisen asiakkaansa Ruotsiin katsomaan, miten yrityksen kehittämä ja kauppaama ratkaisu toimii.
Suomalaisen ympäristöteknologian suurin potti on energiatehokkuutta parantava teknologia ja rataisut.
Se, että hallitus antaa uusia tukia entisten päälle juuri suurimmille saastuttajille, suurimmille energiankuluttajille, kaventaa suomalaisen energiatehokkuusosaamisen kotimarkkinoita. Tällä tavoin hallitus kaivaa maata jalkojen alta hienon suomalaisen osaamisen viennin edistämiseltä ja samalla alan uusien työpaikkojen luomiselta.