Selvityksiä siitä, millaista tekniikkaa ja muita ratkaisuja ilmaston suojelemiseksi on olemassa ja mitä niillä voidaan saada aikaan, on monia. Kaikkien niiden pääviestit ovat seuraavat:
– Ilmastonsuojelu on vielä mahdollista, mutta aikaa ei ole hukattavaksi
– Hinta on kohtuullinen verrattuna vahinkoihin, joita kiihtyvä ilmastonmuutos aiheuttaisi
– Pahimmillaankin hinta tarkoittaisi talouskasvun hidastumista, ei köyhtymistä
– Pääosa lähivuosikymmeninä tarvittavista teknisistä ratkaisuista on jo olemassa, olennaista on ottaa ne käyttöön.
– Tärkeintä on energiatehokkuuden parantaminen eli se, että modernin älykkään tekniikan avulla asiat tehdään kuluttaen vähemmän energiaa kuin ennen. Monet energiatehokkuusinvestoinnit ovat nopeimmin toteutettavia ja edullisimpia tapoja suojella ilmastoa.
– Toiseksi tärkeintä on uusiutuva energia. Joidenkin vuosikymmenien aikavälillä aurinkoenergia kasvaa tärkeimmäksi, lähiaikoina tärkeimmät ovat tuuli, biomassa, geoterminen energia sekä aalto- ja vuorovesienergia.
– Kolmanneksi suurin on hiilidioksidin talteenotto fossiilivoimalaitoksista. Sen toimivuutta ja turvallisuutta suuressa mittakaavassa ei tosin vielä ole todistettu
– Edellä mainittuihin verrattuna ydinvoiman teoreettisetkin mahdollisuudet ovat pienet. Nykykäytöllä uraani riittää 50-70 vuodeksi.
– Ilmastonsuojelutoimista saadaan paljon oheishyötyjä. Hengitysilma puhdistuu, riippuvuus tuontienergiasta pienenee, kotimainen energia ja energiaremontit työllistävät, kuten myös uuden tekniikan valmistus.
Hinta on kohtuullinen verrattuna vaihtoehtoon
Maailmanpankin entinen pääekonomisti, lordi Nicholas Stern, laski vuonna 2006, että ilmastonsuojeluun tarvittavat investoinnit maksavat noin prosentin maailman kansantuotteesta useiden vuosikymmenien ajan. Se on paljon, mutta ilmastonmuutoksen päästäminen valloilleen voisi alkaa viedä 20 % maailman kansantuotteesta joka vuosi, mitä voidaan verrata vain ensimmäisen ja toisen maailmansodan aiheuttamaan hävitykseen.
Maailman energiajärjestön IEA:n ”sininen skenaario” vuodelta 2008 arvioi, että vuoteen 2050 asti koko maailmassa tarvitaan joka vuosi noin 1000 mrd dollarin investoinnit ilmastoystävällisiin energiaratkaisuihin. Se on iso raha, mutta vuoteen 2050 mennessä maailman energiantuotanto rakennetaan muutenkin uusiksi. Kyse on ennen muuta siitä, että investoinnit, jotka muutenkin tehdään, kohdistetaan oikeisiin asioihin.
Maailman pankkikriisin hoitoon annettiin lyhyessä ajassa yli 4000 mrd dollaria. Se osoittaa, että rahaa löytyy silloin kun siihen on oikeasti tahtoa.
Konsulttitoimisto McKinsey on päässyt edellä mainittuja alempaan arvioon päästövähennysten hinnasta. McKinsey on tehnyt useita selvityksiä teknologioista, joilla päästöt saadaan kuriin riittävän nopeasti ja siitä, mitä tämä maksaa. Uusimman, vuonna 2009 valmistuneen selvityksen mukaan maailmassa kyetään vuoteen 2030 mennessä vähentämään päästöjä 35 % vuoden 1990 tasosta. Se tarkoittaa 70 % vähemmän (ja 38 mrd CO2-tonnia vähemmän) kuin päästöt vuonna 2030 olisivat niin sanotussa business as usual –kehityksessä. Hinta olisi 200-350 mrd € vuodessa vuoteen 2030, joka on alle 1 % maailman bruttokansantuotteesta.
Jo aikaisemmin McKinsey teki yhdessä Vattenfall-yhtiön kanssa selvityksen erilaisista olemassa olevista päästövähennystekniikoista ja niiden hinnasta. Sen mukaan jos toteutetaan kaikki päästövähennystoimet, joiden hinta on korkeintaan 40 € säästettyä päästötonnia kohden, päästövähennysten keskihinnaksi tulee 6 €/CO2-tn. Huomattava osa päästövähennyksistä on kustannuksiltaan negatiivisia eli niiden avulla saatava säästö kertyy muutamassa vuodessa suuremmaksi kuin investoinnin hinta. Näistä valtaosa on energiansäästöinvestointeja.