“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

EON:in säälittävä yritys naamioitua suomalaiseksi

Saksalainen EON, jonka ydinvoimalahankkeelle Loviisa antoi pakit, kokeilee nyt uudestaan ja yrittää tällä kertaa tekeytyä suomalaiseksi. EON:in vappunaamarin nimi on Fennovoima, mukaan on haalittu muutama suomalainen ja yksi ruotsalainen yritys. Tämä säälittävän läpinäkyvä naamioitumisyritys ei muuta yhtään miksikään sitä, että tätä menoa Suomi on vaarassa muuttua Euroopan ydinvoimapuistoksi, joka vie sähkön muualle. Suomeen jää korkea-aktiivista ydinjätettä, jonka kanssa jää kärvistelemään yli kymmenentuhatta seuraavaa sukupolvea. Viime viikon New Scientistissa oli taulukko siitä, miten kauan erilaiset raaka-aineet riittävät maailmassa. Sen mukaan uraania riittää nykykäytöllä 59 vuodeksi. Ydinvoiman lisääminen ei siis millään tavalla ole kovin kaukonäköistä.

Mukavampi uutinen: Energiapihien toimistolaitteiden ”Energy star”-merkintää koskevissa neuvotteluissa parlamentin ja ministerineuvoston välillä on tapahtunut läpimurto. Parlamentti on vaatinut direktiiviin kohtaa, jossa vaaditaan julkista sektoria hankkimaan vain näitä energiatehokkaimpia toimistolaitteita. Pitkän vastustuksen jälkeen ministerineuvosto suostui siihen, että tämä tehdään pakolliseksi valtion hankintojen osalta silloin, kun ostoksen hinta ylittää 137 000 €. Tämä raja tulee julkisia hankintoja koskevasta direktiivistä, sitä pienempiä hankintoja k.o. direktiivi ei koske.

Ja toinen kiva uutinen: Saksan ympäristöministerin Sigmar Gabrielin ohella myös EU:n komissio on sitä mieltä, että EU:n hiilidioksidipäästökaupassa pitää siirtyä päästöoikeuksien huutokauppaan vuoden 2013 jälkeen.

Lounasaikaan olin tilaisuudessa, joka oli vähemmän mieltäylentävä. Joukko eurooppalaisia lentoliikennealan järjestöjä esitti sydäntäsärkevät jeremiadit komission ehdotuksesta liittää lentoliikenne hiilidioksidin päästökauppaan. Kysyin heiltä, paljonko lippujen hinnat keskimäärin nousisivat. Mainitsin esimerkkinä, että Helsinki-Bryssel menopaluulento voi maksaa mitä tahansa vähän alle 200 ja 2000 euron väliltä, mutta saman lennon päästöjen hyvitys Atmosfair-järjestön kautta maksaa suunnilleen 18 euroa, vaikka Atmosfair kertoo hiilidioksidipäästöt vähintään kahdella (koska lennoilla on muitakin ilmakehää lämmittäviä vaikutuksia kuin hiilidioksidipäästöt). Vastaus oli, että lentolippujen hintoihin päästökauppa ei vaikuttaisi juuri mitään, voitot vain laskisivat ja se on niin hirveän väärin.

Yksi lentoliikennejärjestöjen edustajista lipsautti, että “We will table amendments” (teemme muutosesityksiä). Yleisö nauroi, koska sana ”table” viittaa muutosehdotuksen viralliseen jättämiseen, ja sitähän voivat tehdä vain Europarlamentin jäsenet. No, kaikki tietävät, että nämäkin lobbarit kyllä löytävät yli 750 mepin joukosta sellaisia, jotka halukkaasti ottavat nimiinsä lobbarien muotoilemat ehdotukset.

Iltapäivällä oli info, joka ennestään valaisi ilmastonsuojelun kiireellisyyttä. Euroopan ympäristövirasto EEA tiedotti mepeille edellispäivänä julkistetusta raportista “Global outlook of ice and snow”, joka siis kertoo jään ja lumen tilanteesta maapallolla.

Tutkijat kertoivat, että jää ja lumi ovat tärkeitä maapallon ilmastosysteemille, muun muassa siksi, että valkoisen jään ja lumen peittämät alueet heijastavat takaisin avaruuteen noin 90 % auringon säteilystä. Sula maa ja vesi taas imevät auringon säteilystä noin 90 %. Toisin sanoen jään ja lumen peittämien alueiden pieneneminen kiihdyttää maapallon lämpenemistä.

Ennusteiden mukaan 40-80 % Himalajan jäätiköistä häviää tällä vuosisadalla. Himalajalta alkavat kaikki Etelä-Aasian isot joet. Indus-joen vedestä 70% tulee vuorilta. Jään sulaminen kasvattaa jokien virtaamaa ehkä 20-30 vuoden ajan. Sen jälkeen virtaama alkaa vähetä. Tällä on laajat vaikutukset maatalouteen, teollisuuteen, vesivoiman tuotantoon.

Grönlannin jään sulamisvauhti on 4-5 vuodessa melkein kaksinkertaistunut. Syytä ei kunnolla ymmärretä. Vielä 3-4 vuotta sitten kuviteltiin, että Grönlannin sulaminen pystytään ennustamaan sangen hyvin. Sekä Grönlannin että Antarktiksen jäävirtojen kiihtyminen on ollut tutkijoille täydellinen yllätys. Jos joku olisi 10 vuotta sitten ennustanut, mitä nyt tapahtuu, hänelle olisi naurettu.

Grönlannin nopeutunutta sulamista ei ole otettu huomioon IPCC:n uusimmissa raporteissa, joten ne hyvin todennäköisesti aliarvioivat tulevaa merenpinnan nousuvauhtia. Myös Pohjoisen Jäämeren jää on huvennut mallilaskelmien pessimistisimpiä ennusteita nopeammin. Mallit ennustavat Jäämeren lainehtivan sulana kesällä 2080, mutta jää sulaa malleja nopeemmin. Viimeisten 20-30 vuoden aikana lumipeite pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueilla on huvennut noin 7-8 %.

Euroopan kannalta ikävimmän ennusteen esitti tutkija, joka on tutkinut Alppien aluetta. Vuoristoista alkavat Euroopan isot joet, kuten Rein ja Rhone voivat vuosisadan lopulla kuivua kesäisin. Tämä johtuu kahdesta asiasta, ensinnäkin vuoristojäätiköiden hävittyä niiden sulaminen reunoiltaan ei enää tuo kesäisin jokiin vettä. Toiseksi ilmastonmuutoksen myötä talvisateiden ennustetaan lisääntyvän ja kesäsateiden vähenevän. Jokien virtaama talvisin siis todennäköisesti kasvaa, mutta ainakin kuumina ja kuivina kesinä, jollaiset tulevat yleistymään, ne saattavat kuivua tyystin. Lämpötila Alpeilla on noussut 2-3 oC. Näin lämmintä Alpeilla ei ole ollut satoihintuhansiin vuosiin.

Sama tutkija kertoi, että ikiroutaa on paitsi hyvin pohjoisilla ja hyvin eteläisillä leveysasteilla, myös korkeilla vuorilla. Kun tämä ikirouta lämpenee nollan ja -2 oC:n välille, maasto muuttuu epästabiiliksi ja isojen kivivyöryjen vaara on suuri. Hän ennusti, että isot kivivyöryt vuoristoissa tulevat lisääntymään Euroopassakin.

Kuulimme myös, että ydinvoimakin kärsii ilmaston lämpenemisestä. Viime kesänä Ranskan sähköyhtiön EDF:n piti alentaa ydinvoimaloidensa tuotantoa, kun niiden lauhduttimia jäähdyttävä jokivesi uhkasi lämmetä liikaa.

Ilmastonmuutos tulee siis johtamaan monissa osissa maailmaa vakavaan pulaan makeasta vedestä. Financial Times kirjoittaa tänään siitä, että Intia kieltäytyy hiilidioksidipäästörajoituksista vedoten maan laajaan köyhyyteen. Puolet maan perheistä elääkin ilman sähköä. Mutta toisaalta Intian vaurastuva keskiluokka kuuluu pikemminkin vauraaseen maailmaan, eikä kolmanteen maailmaan. Ympäristöanalyytikko Praful Bidwai New Delhistä kritisoi maan johtoa siitä, että Intia ”piilottelee köyhiensä selän takana”, vaikka Intia on jo maailman viidenneksi suurin hiilidioksidin tupruttaja ja maa on itse hyvin haavoittuvainen. Maailmanpankki arvioi, että viljasadot Intiassa voivat pudota 30 % vuosisadan puoliväliin mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi.

Latviassakin on ollut ulkomaalaisia kansanedustajia tukemassa Pride-marssia. Siellä on ollut kaksi vihreää meppiä Kathalijne Buitenweg ja Raoul Romeva, saksalainen vihreä kansanedustaja Volker Beck sekä Anni Sinnemäki ja Oras Tynkkynen Suomesta. Kaupungissa oli myös näkyvästi esillä NO Pride-kylttejä, t-paitoja ja lapsilla NO Pride-ilmapalloja.

Hong Kongissa on ollut kansainvälinen konferenssi, jossa on varoitettu, että biopolttoaineiden tuotanto voi pahentaa ilmastonmuutosta, jos biopolttoaineen raaka-aineena käytettävän öljypalmun viljelmien tieltä raivataan sademetsiä.