Valtiopäivätoimet


Kirjallinen kysymys saamen eri kielten asemasta valtion palveluissa

Suomen perustuslain 17 pykälä sanoo: ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.” Suomessa puhuttavia saamen kieliä on kolme: inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Jos osaa yhtä näistä kielistä, ei ainakaan ilman erityistä harjaantumista ymmärrä […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys perheettömien henkilöiden työasuntovähennyksestä

Hallitusta muodostettaessa sen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, ettei tämä tavoite ole toteutumassa. Työmarkkinatilanteessa on suuria alueellisia eroja. Vuoden 2017 ammattibarometrin mukaan eri ammattiryhmien ammattilaisten ylitarjonta on laajinta Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Eniten työvoimapula-ammatteja taas on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Työllisyyden lisäämiseksi tulisikin kannustaa […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys ilotulitteiden vaikutuksesta ilmanlaatuun

Saksan ympäristöviraston mukaan (ks. https://www.umweltbundesamt.de/themen/dicke-luft-jahreswechsel) Saksassa uudenvuoden yön ilotulituksissa vapautuu ilmaan noin 4 000 tonnia pienhiukkasia – määrä vastaa noin 15 prosenttia maan tieliikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Pienhiukkasten hengittäminen on vaaraksi terveydelle, erityisesti astmaatikoille ja sydän- ja verisuonitauteja sairastaville. Yle Uutisten tietojen mukaan myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n mittauspisteissä uuden […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys metsäojitusten vesistövaikutuksista

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuore yhteistutkimus toteaa, että metsäojitus huuhtoo luultua enemmän ravinteita vesistöihin (ks. https://www.luke.fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/). Suomen metsäpinta-alasta neljäsosa on ojitettu. Tähänastiset laskelmat ja arviot ojituksen ja soiden metsätalouskäytön vesistövaikutuksista ovat perustuneet siihen luuloon, että metsätaloustoimien vaikutukset ovat suhteellisen lyhytaikaisia. Uudet tulokset osoittavat tämän kuitenkin vääräksi: ravinnepitoisuudet kasvavat ojitusalueiden […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys metsäojitusten vesistövaikutuksista

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreessa yhteistutkimuksessa todetaan, että metsäojitus huuhtoo luultua enemmän ravinteita vesistöihin (ks. https://www.luke.fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/). Suomen metsäpinta-alasta neljäsosa on ojitettu. Tähänastiset laskelmat ja arviot ojituksen ja soiden metsätalouskäytön vesistövaikutuksista ovat perustuneet siihen luuloon, että metsätaloustoimien vaikutukset ovat suhteellisen lyhytaikaisia. Uudet tulokset osoittavat tämän kuitenkin vääräksi: ravinnepitoisuudet kasvavat […]

Lue lisää»
 

Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupoista

Tällä viikolla hallitus on julkistanut keskipitkän aikavälin ilmasto-ohjelman ja luvannut viedä  Suomen kohti hiilineutraaliutta. Samaan aikaan valtioenemmistöinen Fortum julkisti ostavansa noin puolet saksalaisesta Uniperista, jonka toiminnasta yli 80% perustuu fossiilisiin polttoaineisiin (edit: kivihiileen -> fossiilisiin polttoaineisiin). Kun saksalainen suuryhtiö E.on muutama vuosi sitten jakautui kahteen osaan ja pani toiseen uudet […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys Hannukaisen kaivoksen luvasta

Kolarissa suunnitellaan jälleen Hannukaisen avolouhoskaivoksen avaamista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Ylläksen matkailukeskittymän välittömään läheisyyteen. Tarkoituksena on kaivaa rautaa, kuparia ja kultaa. Vuodesta 2015 lähtien kaivoksen avaamista on suunnitellut kolme henkilöä työllistävä Hannukainen Mining Oy. Edellinen kaivoksen avaamista suunnitellut yrittäjä Northland Mines Oy arvioi ennen konkurssiin ajautumistaan, että hankkeeseen tarvittaisiin noin miljardin […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys kannanotosta Turkin ihmisoikeustilanteeseen

Amnesty Internationalin Turkin osaston puheenjohtaja, ihmisoikeuspuolustaja Taner Kiliç ja 22 muuta asianajajaa pidätettiin 6.6.2017 Turkissa Izmirissä epäiltyinä yhteyksistä gülenistiseen liikkeeseen. Kiliçiä syytetään jäsenyydestä terroristijärjestössä, ja hän on tutkintavankeudessa. Kiliçiä vastaan ei ole näyttöä rikoksesta. Syytteet perustuvat ainoastaan siihen, että viranomaiset väittävät löytäneensä Taner Kiliçin puhelimesta ByLock-viestisovelluksen, jonka väitetään olevan vain […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden työllistymisen esteiden poistamisesta

Työministeri Lindström toi esiin kesäkuun alussa työllisyyden merkityksen turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Keskisuomalaisen haastattelussa hän totesi (http://www.ksml.fi/kotimaa/Jari-Lindstr%C3%B6m-aikoo-hoitaa-maahanmuuttajien-kotouttamisen-niin-hyvin-kuin-osaa-vaikka-oma-kentt%C3%A4-narisee/995437), että ”Työllisyys ja kotoutuminen kulkevat käsi kädessä. Työmarkkinoilta syrjäytyminen luo tilaa hyväksikäytölle, harmaille markkinoille ja jopa radikalisoitumiselle”. Turvapaikanhakijoiden työllistyminen on merkittävä kysymys myös Suomen vanhenevan väestön vuoksi. Olemme saaneet useita yhteydenottoja kansalaisilta liittyen ongelmiin maahanmuuttajien […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys ruhojen tarkastuksesta tilateurastamoilla

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläintuotteiden, käytännössä lihan, valvonnasta on säädetty EU-asetuksella (EY) 854/2004. Asetuksen liitteessä määrätään, että eläinlääkärin on tarkistettava muun muassa yli kuuden kuukauden ikäisen nautaeläimen ruho puolitettuna. Perustelu tälle on se, että ruhon symmetria näkyy puolikkaista. Epäsymmetrisyys viittaa ongelmiin eläimen terveydessä. EU-maista ainakin Ruotsi sallii pienillä tilateurastamoilla puolitettujen ruhojen tarkastuksen […]

Lue lisää»
 

Hae kategoriasta "Valtiopäivätoimet"