Eduskunta


Kirjallinen kysymys vuokrasopimusten irtisanomisesta

Erityisesti pääkaupunkiseudulla on pulaa vuokra-asunnoista. Helsingissä vuokra-asuminen on jo yleisempää kuin omistusasuminen. Sekä asuntojen myynti- että vuokrahinnat ovat huomattavan korkeat. Monet ovat vuokralla yksityisten vuokranantajien omistamissa asunnoissa, sillä esimerkiksi Helsingin kaupungin omistamiin kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin pääsee vain noin neljä prosenttia hakijoista. Vuokra-asuntojen korkea kysyntä johtaa tilanteeseen, jossa vuokralaisen mahdollisuudet neuvotella vuokrasopimuksen […]

Lue lisää»
 

Ryhmäpuhe paikkatietopoliittisesta selonteosta

Arvoisia puhemies, käsillä oleva selonteko on nykyhallituksen asiakirjaksi harvinainen, koska päälinjoista voi olla samaa mieltä. Viranomaisten tuottaman maantieteellisiin sijainteihin liittyvän tiedon pitää olla pääsääntöisesti avointa sekä helppoa löytää, yhdistää ja käyttää. Nyt tieto on pirstaleista, yleiset kartat laatii maanmittauslaitos, merikartat liikennevirasto. Geologian tutkimuskeskus pitää yllä tietoja maaperästä ja muun muassa […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys onnettomuuksien torjunnasta vaarallisten aineiden kuljetuksissa

Mäntyharjulla, Savon radan Kinnin liikennepaikalla tapahtui 7.4.2018 ympäristöonnettomuus. Junaradalla seisonut säiliövaunu oli lähtenyt liikkeelle ja osunut toiseen vaunuun, joka oli rikkoutunut. Seurauksena luontoon valui arviolta 35 000 litraa herkästi syttyvää ja höyrystyvää nestettä, metyylitertiaaributyylieetteriä, jota käytetään bensiinin lisäaineena.   Ympäristöön valunut aine on kaloille ja eliöille vaarallista, ja herkästi syttyvänä […]

Lue lisää»
 

Lyhyt tiivistelmä työstä kansanedustajana vuonna 2017 – Sipilän hallitus yritti piilottaa metsähakkuiden ilmastovaikutukset

Vuonna 2017 jatkoin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajana ja aloitteestani perustettiin kansanedustajien sisäilmaryhmä, jonka puheenjohtajaksi minut valittiin. Ennestään toimin eduskunnan globaaliryhmän puheenjohtajana. Vuoden puhutuimpiin teemoihin eduskunnassa kuuluivat energia- ja ilmastopolitiikka, hallituksen suunnitteleman metsähakkuiden kasvattamisen vaikutukset ilmastoon, eläkeindeksi, turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset, #metoo -kampanjan esille nostama seksuaalinen häirintä ja vuoden lopulla alkoholilain muutos ja työttömien niin sanottu […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys sijaissynnytysten sallimisesta

Sijaissynnytys kiellettiin hedelmöityshoitolaissa (1237/2006), jossa kielletään hedelmöityshoitojen antaminen, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa adoptoitavaksi. Ennen lain säätämistä Suomessa tehtiin hedelmöityshoitoja sijaissynnytysjärjestelyihin noin 10 vuoden ajan. Sijaissynnytyshoitoja annettiin Suomessa 20 parille, ja niistä on syntynyt 13 lasta. Hoitojen edellytyksenä oli, että pari itse etsi sopivan sijaissynnyttäjän, joka ei […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys Kaunisvaaran ja Hannukaisen kaivosten yhteisvaikutusten selvittämisestä

Kysyimme syyskuussa 2017 hallitukselta (KK 383/2017 vp) Kolarin Hannukaisen kaivoksen lupaprosessista, erityisesti siitä, miten varmistetaan, että Hannukaisen kaivoksen lupaprosessissa otetaan huomioon ksantaattien ja metallien vesistövaikutukset, ja miten varmistetaan, ettei kaivokselle anneta sellaista ympäristölupaa, joka vaarantaa Tornion-Muonionjoen ainutlaatuiset kalakannat. Toimme esille sen, että kaivoksen prosessivedet aiotaan laskea sivujoen kautta Tornion-Muonionjokeen, joka […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys saamen eri kielten asemasta valtion palveluissa

Suomen perustuslain 17 pykälä sanoo: ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.” Suomessa puhuttavia saamen kieliä on kolme: inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Jos osaa yhtä näistä kielistä, ei ainakaan ilman erityistä harjaantumista ymmärrä […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys perheettömien henkilöiden työasuntovähennyksestä

Hallitusta muodostettaessa sen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, ettei tämä tavoite ole toteutumassa. Työmarkkinatilanteessa on suuria alueellisia eroja. Vuoden 2017 ammattibarometrin mukaan eri ammattiryhmien ammattilaisten ylitarjonta on laajinta Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Eniten työvoimapula-ammatteja taas on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Työllisyyden lisäämiseksi tulisikin kannustaa […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys ilotulitteiden vaikutuksesta ilmanlaatuun

Saksan ympäristöviraston mukaan (ks. https://www.umweltbundesamt.de/themen/dicke-luft-jahreswechsel) Saksassa uudenvuoden yön ilotulituksissa vapautuu ilmaan noin 4 000 tonnia pienhiukkasia – määrä vastaa noin 15 prosenttia maan tieliikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Pienhiukkasten hengittäminen on vaaraksi terveydelle, erityisesti astmaatikoille ja sydän- ja verisuonitauteja sairastaville. Yle Uutisten tietojen mukaan myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n mittauspisteissä uuden […]

Lue lisää»
 

Kirjallinen kysymys metsäojitusten vesistövaikutuksista

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuore yhteistutkimus toteaa, että metsäojitus huuhtoo luultua enemmän ravinteita vesistöihin (ks. https://www.luke.fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/). Suomen metsäpinta-alasta neljäsosa on ojitettu. Tähänastiset laskelmat ja arviot ojituksen ja soiden metsätalouskäytön vesistövaikutuksista ovat perustuneet siihen luuloon, että metsätaloustoimien vaikutukset ovat suhteellisen lyhytaikaisia. Uudet tulokset osoittavat tämän kuitenkin vääräksi: ravinnepitoisuudet kasvavat ojitusalueiden […]

Lue lisää»
 

Hae kategoriasta "Eduskunta"