“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Aiheuttivatko "välkyt tyypit" talousromahduksen?

International Herald Tribunessa on finanssikriisin synnystä hauska kolumni, jonka mukaan kaikki lähti liikkeelle siitä, kun ”välkyt tyypit” (”smart guys”) alkoivat siirtyä finanssialalle. Joitakin aikoja sitten ainakin USAssa oli suunnilleen niin, että mitä pitempi akateeminen koulutus, sitä huonompi palkka. Sitten välkyt tyypit lakkasivat tungeksimasta opintoihin, joista päätyy tutkijaksi, lääkäriksi ja sen sellaiseksi, ja alkoivat virrata rahoitusalalle, jolla tienestit olivat ihan toista luokkaa. He kykenivät kehittämään monimutkaisen matematiikan, jolla suojattiin sijoituksia, joilla ei alun perinkään ollut oikeasti arvoa. Ja seuraukset tunnemme.

Eilinen Kiinan ilmastotoimia käsitellyt illallinen oli tosi mielenkiintoinen. Se oli muuten samaisen HSBC-pankin järjestämä, joka aikaisemmin tänä syksynä kertoi maailman ilmastobisneksen kasvaneen viime vuonna 360 mrd euroon. HSBC kuuluu “The Climate Group” -firmaryhmään. Se levittää tietoa ratkaisuista, joilla saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli suojellaan ilmastoa ja säästetään oman firman rahaa.

Kuulimme muun muassa, että tuulivoima on Kiinassa vuodesta 2005 kaksinkertaistunut joka vuosi ja saman vauhdin odotetaan jatkuvan tänä vuonna. Viime vuonna Kiinassa pystytetty tuulivoima vastaa suunnilleen neljää sellaista ydinvoimalaa kuin Olkiluotoon nyt rakenteilla oleva – jos siis viimeksi mainittu joskus valmistuu. Vettä lämmittäviä aurinkokeräimiä Kiinassa on melkein kaksi kertaa niin paljon kuin muualla maailmassa yhteensä, ja puolet maailman aurinkokeräimistä valmistetaan Kiinassa. Maailman aurinkosähköpaneeleista Kiina valmistaa joka kolmannen. Teollisuuden energiatehokkuuden parannukset ovat vähentäneet päästöjä suunnilleen 10 Suomen verran – verrattuna siis siihen, että olisi jatkettu entiseen malliin. Uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2020 on 15 % maan energiankulutuksesta, mutta sen arvioidaan ylittyvän. Tavoitteita on asetettu vaikka mihin, kuten hybridiautoihin, rakennusten energiatehokkuuteen, kaupunkien led-valaistukseen. Useat kymmenet kaupungit ovat sitoutuneet paikallisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Kiina on selvästi päättänyt nousta uuden energiatekniikan suurvallaksi.

Kysyin, milloin kaikki tämä tulee kääntämään koko Kiinan päästöt laskuun. Vastaus oli, että virallista näkemystä asiasta ei ole, mutta muutaman julkaistun tutkimuksen mukaan se olisi mahdollista vuosien 2030 ja 2040 välillä. (Tarvittaisiin kyllä aikaisemmin, jos halutaan rajoittaa maapallon lämpeneminen alle 2 asteen, sanon minä.)

Helsingin Sanomissa on juttu siitä, että energiatehokkaiden talojen kiinteistöveroa alennettaisiin. Jutun tilastokuvassa ilmenee se yllättävä seikka, että ennen sotia rakennetut talot ovat energiapihimpiä kuin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä pystytetyt. Vasta 2000-luvulla rakennetut talot yltävät samaan kuin ennen sotia tehdyt. Erityisesti 60-luvulla rakennettiin harakanpesiä, eivätkä 50- ja 70-luvun talot ole paljoakaan parempia. 60- ja 70-luvuillahan kuviteltiin että energiaa on ikuisesti saatavissa halvalla.

Monet ajattelevat, että vanhat talot ovat hataria rötisköjä. Hesarin tilaston (joka siis koskee helsinkiläisiä kaukolämmitettyjä taloja, siis lähinnä kerrostaloja) mukaan tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Sodanjälkeiseen energiantörsäysmuutoksen vaikutti tietenkin myös se, että silloin yleistyi ”gryndaaminen” eli rakennustyömaita alettiin käynnistää rakennusfirmojen eikä asuntoja tarvitsevien ihmisten aloitteesta. Sitä ennen oli yleistä, että uuden taloyhtiön perustivat ihmiset, jotka halusivat asunnon. He hankkivat arkkitehdin ja rakennusyhtiön. ”Gryndaaminen” aloitti sen, että asuntoja alettiin tehdä myytäväksi. Tällöin rakentajaa ei oikeasti kiinnosta, paljonko talossa asuminen maksaa.