Välikysymyskeskustelu hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta

Print PDF Email
Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksella on kunnianhimoisia tavoitteita sekä työllisyyden parantamisessa että ilmastonsuojelussa. Sinänsä aivan paikkansapitävästi oppositio on todennut, että näistä ei vielä ole paljoakaan tuloksia näkyvissä. No, ei ole, eihän ensi vuoden budjettiesitystä ole vielä edes annettu.  
 
On hyvä, että edellisen hallituksen pääministeri Sipilä muistutti siitä, että myös edellinen hallitus tarvitsi asioiden valmisteluun aikaa. Yksi esimerkki, jonka muistan, on se, että Sipilän hallituksen ohjelmassa jo luvattiin se, että kivihiilen energiakäyttö kielletään lailla. Tämä oli yksiselitteisesti hallitusohjelmassa, mutta varsinainen lakiesitys tuli vasta viime syksynä, eli sen valmisteluun meni noin kolme vuotta.  
 
Kun keskustelemme niistä toimista, joilla työllisyyttä parannetaan, toivoisin, että kaikki lukisivat viime lauantaina Helsingin Sanomissa olleen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Hetemäen haastattelun. Hän totesi siinä, että ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden työllisyysasteessa tulee nimenomaan siitä, että meidän työvoimapolitiikkamme on erilaista kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden 2017 tietoja jos verrataan, niin Suomessa olisi 290 000 ihmistä enemmän töissä, jos työllisyysaste olisi yhtä hyvä kuin Ruotsissa. Helsingin Sanomat vertasi tätä siihen, että 22 000 Hartwall-areenallista ihmistä enemmän olisi Suomessa töissä, jos työllisyysaste olisi sama kuin Ruotsissa. 
Ministeri Lintilä totesi, että avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, 111 000. Kyse ei ole pelkästään siitä, miten luodaan työpaikkoja, vaan siitä, miten saadaan työpaikkoihin tekijät. Siinä on kolme avainasiaa — ainakin kolme asiaa: koulutus, työvoimapalvelut ja työperäinen maahanmuutto.  
 
Koulutuksen suhteen hallitus kääntää linjan verrattuna edelliseen hallitukseen. Edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta. Rinteen hallitus lisää koulutuksen määrärahoja useilla sadoilla miljoonilla pysyvästi joka vuosi. Sen lisäksi tulevat kertaluontoiset koulutuspanostukset.  
 
Työvoimapalveluista, niiden kehittämisestä, työllisyyspolitiikan kehittämisestä on pitkä lista: Yksilöllisemmät palvelut, osatyökykyisten palvelujen kehittäminen, kuntakokeilut — kuten edustaja Viitanen keskustelussa mainitsi, Tampere on yksi niistä paikkakunnista, joilla onnistunut paikallinen kokeilu on saavuttanut hyviä tuloksia — palkkatukiprosessin nopeuttaminen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen yrittäjille ja niin sanotun työttömyysputken alarajan nosto yhdellä vuodella. Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan muun muassa sillä, että tavoitteeksi asetetaan työluvan käsittely yhdessä kuukaudessa. 
 
No, tänään tässä keskustelussa ei ole niin voimakkaasti noussut esille, mutta ainakin sosiaalisessa mediassa on näkynyt se, että Rinteen hallituksen muodostamisen jälkeen myös kokoomus on löytänyt sisäisen ilmastoaktiivinsa — se on oikein hyvä asia. On arvosteltu hallitusta muun muassa siitä, että turpeen veroa ei olla nostamassa nykyhetken tasosta ensi vuoteen verrattuna. No, minäkin olisin oikein mielelläni nähnyt, että turpeen veroa olisi nostettu jo ensi vuoden budjetissa, mutta hallitusohjelma sisältää kuitenkin energiaverotuksen ilmastoperustaisen kokonaisuudistuksen, joka valmistellaan ensi kesän budjettiriiheen, ja mainittakoon, että edellisen hallituksen yksi ensimmäisiä tekoja oli turpeen energiaveron alentaminen, sitä myöhemmin nostettiin mutta ei samalle tasolle kuin mikä se oli, kun hallitus aloitti. 
 
Tämä hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Tämäkään ei toteudu vielä ensi vuoden budjettiriihen päätöksillä. Tarvitaan monta asiaa, ja niitä on hallitusohjelmassa lueteltu. Kaiken kaikkiaan myös tämä hallitus tarvitsee aikaa käytännön toimien valmisteluun, aivan niin kuin kaikki Suomen hallitukset ovat tarvinneet, mutta tavoitteenasettelu luo toivoa tulevaisuudesta, niin nuorille kuin muillekin.  
 
Puhe täysistunnossa 1.10.2019