Kirjallinen kysymys Saaristomeren kuhakannan turvaamisesta

Print PDF Email

Kirjallinen kysymys Saaristomeren kuhakannan turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Kuhan pyyntimittaa nostettiin vuoden 2015 kalastusasetuksella 37 senttimetristä 42 senttimetriin kuhakannan elinvoimaisuuden suojelemiseksi. Ammattikalastajille annettiin kuitenkin siirtymäaikaa ja poikkeuksia niin, että esimerkiksi Saaristomerellä kuhan pyyntimitta on siirtymäajalla ensin vähintään 37 cm, minkä jälkeen pyyntimitta on vähintään 40 cm. Vapaa-ajankalastajia muutos koski heti. Siirtymäaika on päättymässä nyt vuoden 2018 loppuun.

Meren kaupallisen kalastuksen kuhasaaliista yli 80 % saadaan Saaristomereltä ja Suomenlahdelta, joissa kuhasaaliit ovat vähentyneet vuodesta 2011 lähtien. Kalastusasetuksen taustamuistiossa todettiin, että kuhien luontaisen lisääntymisen edistämiseksi ja kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi kuhan silloisessa asetuksessa olevan alamitan (37 cm) nostolle oli tarvetta.

Kuhan pyyntimitan poikkeuksia ammattikalastajille perusteltiin sosioekonomisilla syillä. Ongelmia nähtiin syntyvän erityisesti Saaristomerellä, jossa katsottiin syntyvän merkittäviä taloudellisia menetyksiä kaupallisille kalastajille.

Kuitenkin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen tutkimus tuki vahvasti alamitan kasvattamista. Sen mukaan Saaristomeren kuha saavuttaa sukukypsyyden nyt pienempänä kuin viime vuosikymmeninä. Pitkään jatkunut valikoiva kalastus on todennäköisesti vaikuttanut kuhakantaan siten, että pieninä ja nuorina kypsyvät kuhat muodostavat nykyisin enemmistön kannasta. Kalastajien kannalta ilmiö todettiin epäedulliseksi, koska siihen liittyy yleensä heikompi saalistuotto. Johtopäätös oli, että tilanteen parantamiseksi kudulle pitäisi päästä myös isokokoisia, myöhään sukukypsiksi tulevia kaloja.

Luken raportin mukaan sisävesillä kuhan jo tapahtunut alamitan nosto on hyväksytty ongelmitta eikä se ole aiheuttanut ongelmia sisävesien kaupallisille kalastajille.

Saaristomerelle asetetun siirtymäajan päättyessä suunnitellut korotukset alamittaan olisi hyvin tarpeellista ottaa käyttöön elinvoimaisen kalakannan turvaamiseksi. Muualla maailmassa on käytössä myös pyynnin ylämittoja, joilla pyritään pitämään poikasia tuottavat emokalat riittävällä tasolla, jotta kannan jatkuvuus on turvattu.

Muita käytettyjä kuhan kannan turvaamisen keinoja on esimerkiksi kuhan kutuajan rauhoitus. Kuturauhoitus on aiemmin ollut käytössä, mutta se poistui 1990-luvun lopulla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus varmistaa, että siirtymäajan päättyessä kuhan pyyntimitan alarajaa nostetaan myös Saaristomeren ammattikalastajien kohdalla ja 

onko hallitus suunnitellut muita kuhakannan turvaamisen keinoja, esimerkiksi pyynnin ylämittoja tai kutuajan rauhoitusta?

Helsingissä 20.9.2018

Satu Hassi, vihr

Hanna Halmeenpää, vihr