Kirjallinen kysymys rakennetun ympäristön riippumattoman tutkimuslaitoksen perustamisesta

Print PDF Email

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen kansallisvarallisuuden arvoksi arvioitiin vuonna 2010 noin 775 miljardia euroa. Siitä lähes kolme neljäsosaa on sitoutunut rakennuksiin. Ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävintä on rakentaa hyvin, sadoiksi vuosiksi, myös seuraaville sukupolville.

Jotta voidaan rakentaa kestävästi ja tuottaa tervettä rakennuskantaa sekä uudis- että korjausrakentamisessa, käytettävien ratkaisujen pitää perustua tutkittuun tietoon. Suomen rakennusalaa koskeva tutkimus ei kuitenkaan ole kattavaa eikä koordinoutua, vaan sektoroitunutta ja pääosin rakennus- ja materiaalitekniikan yliopistotutkimusryhmien varassa. Rakennusteollisuus tekee ja rahoittaa omia tutkimuksiaan, mutta sen tavoitteet eivät välttämättä ole samat kuin rakennusten käyttäjien. VTT tekee pienimuotoisia hankekohtaisia tutkimuksia.

Rakentaminen muodostaa merkittävän osan kansantalouden investoinneista. Korjausrakentaminen on sekä rahallisesti että volyymiltään saavuttamassa uudisrakentamisen. Rakentamisessa tehtyjen virheiden seuraukset ovat kalliita, sitä kalliimpia, mitä useammassa rakennuksessa ne toistuvat.

Suomen rakennuskanta on nuorta: pääosa rakennuskannasta on teolliselta ajalta eli 1960-luvun jälkeen  rakennettua.  Nämä  ensimmäisen   kaupungistumisaallon  rakennukset   ovat peruskorjausiässä ja osaa niistä korjataan jo toista kertaa.

Onnistunut korjausrakentaminen vaatii ratkaisujen teoreettista ja käytännöllistä ymmärtämistä sekä luovaa soveltamista. Puutteellisen osaamisen vuoksi suomalaisessa korjausrakentamisessa on tavallista ylikorjaaminen, jota tehdään uudisrakentamisen menetelmin ja tavoittein.

Osa rakennusten kosteus- ja sisäilmaongelmista on aiheutettu väärillä korjauksilla, kun ei ole ymmärretty alkuperäisen rakennuksen kokonaistoiminnallisuutta ja on käytetty siihen sopimattomia materiaaleja ja teknisiä järjestelmiä. Oikeiden ratkaisujen löytäminen vaatii suomalaista tutkimusta, jossa otetaan huomioon maamme ilmasto ja oman rakennuskantamme piirteet, eikä esimerkiksi kopioida Keski-Euroopan ratkaisuja.

Rakennetulla ympäristöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kaupungistumisen onnistumisessa.

Samalla ilmastonmuutos aiheuttaa muutostarpeita sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Lainsäädännössä tähän on pyritty vastaamaan lähinnä energiatehokkuusnormein. Mutta kestävä rakentaminen edellyttää laajempaa näkökulmaa, jossa ovat mukana muun muassa yksinkertaiset, vähemmän virhealttiit, massiiviset ja korjattavat rakenteet, muuhun kuin muoviin perustuvat materiaalit, muuntojoustavat rakenteet ja tilajärjestelyt sekä vähän energiaa kuluttavat ja korjattavissa olevat tekniset järjestelmät. Asuntorakentamisessa tarvitaan uusia, joustavampia rakennejärjestelmiä sekä mahdollisuutta käyttää myös yksinkertaisia mekaanisia ratkaisuja eikä pelkästään mutkikkaita tietoteknisiä ratkaisuja, joita niiden asentajatkaan eivät välttämättä osaa säätää toimimaan oikein.

Suomessa hyvään rakentamiseen on pyritty normiohjauksella. Siinäkin on olennaista ymmärtää rakennusten piirteiden ja myös paikan vaikutukset kokonaisuuteen. Esimerkiksi akustiset ja kosteustekniset ratkaisut voivat vaikuttaa tilojen valoisuuteen, toimivuuteen ja esteettömyyteen.

Joitakin asioita ohjataan nykyisin varsin tarkasti, esimerkiksi kaiteita, ja toisia taas, kuten kosteusteknistä toimivuutta, hyvinkin ylimalkaisesti.

Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta rakentamisen normit tukevat asetettuja tavoitteita ja takaavat laadukkaan rakennetun elinympäristön. Tutkimustyössä tulee ottaa huomioon myös rakennetun ympäristön vaikutus ihmisten terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja identiteettiin.

Suomeen tarvittaisiinkin riippumaton rakennetun ympäristön tutkimuslaitos, jossa tehdään järjestelmällistä ja poikkitieteellistä tutkimusta päätöksenteon pohjaksi. Vaihtoehtoisesti jonkin olemassa olevan tutkimuslaitoksen tehtäviä tulisi laajentaa kattamaan tämä asia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko valtioneuvosto harkita rakentamisen riippumattoman tutkimuslaitoksen perustamista, jotta rakentamisen normit ja rakentamisessa käytettävät ratkaisut perustuvat tutkittuun, riippumattomasti tuotettuun tietoon? 

Helsingissä 10.1.2019

Satu Hassi, vihr

Anders Adlerkretz, rkp

Silvia Modig, vas